Data Free Zone SWE/SÁPMI_1 lea dáiddalaš dutkanvuđot prošeakta maid Konstmuseet i Norr lea vuolggahan. Dán ovttasbargoprošeavtta leaba ovddidan dáiddárguovttos Iida Jonsson & Ssi Saarinen ovttas dutkiin Victoria Harneskain ja Davvi dáiddamusea kuratoriin Hampus Berganderiin. Jagi 2021 oaččuiga Jonsson & Saarinen fálaldaga ovdánahttit Data Free Zone prošeavtta Konstmuseet i Norr doaimmaid olis. 2021 rájes lea. prošeakta guorahallan makkár muitalusat Norrbottenis eai leat ovddastuvvon politihka ja kártejeddjiid barggus hukset narratiivva ”Eurohpa maŋemus meahci” birra.
Dát dáiddalaš dutkanvuđotprošeakta lea huksejuvvon metodihkkii mas lea vuođđu áigeguovdilis ja
dávjá dárbbašlaš ođđasisšiehtadallamiin dasa mo mii oaidnit politihka máhtu/dieđu ektui: politihkalaš siskkildeapmi arkiivvaid geavaheamis, historjáčállimiin ja kvalitatiiva dulkon indiviidadásis ráhkadan dihte ođđa dulkomiid dáláš, ráhkadeaddji dahje raporterejeaddji duohtavuođas(/duohtavuođain).
Data Free Zone SWE/SÁPMI_1 lahkona várrogasat gažaldagaid mat gusket dáhta, máhtu, dieđu ja daid olámuttu muittuide traumain, siskkildeamis ja olggušteamis, koloniála ja dekoloniála buvttadanja oččodanvugiid ja máhtu juogadeapmi ja márkanastin. Lea áigumuš dahkat vejolažžan ovdanbuktinhámi mii diktá diskurssa mii lea genererejuvvon iešguđetge modalitehtain ja loahppajurdagiin, das mo dáhtat mat leat oaidnemeahttumat ja muđui váddásat gávdnat dahje eai leat olámuttus sáhttet jietnadahttit giela nu ahte globála diehtoekonomaid kritihkka loktejuvvo oidnosii.1Dáiddalaš dutkama sáhttá dainna lágiin geahččat guorahallamin. Gažaldat mii dán oktavuođas guoská garrasit eanarivttiide mat čatnet oktii guovllu kulturhistorjjá, immateriála árbbi ja dálááigái.
Konstmuseet i Norr áigu Data Free Zone SWE/SÁPMI_1 bokte čuvgehit, ovddidit ja čalmmustahttit daid dehálaš čuolmmaid. Fokus lea ásahit oadjebas saji debáhttii mas lea vuolggasadji individuála ja kollektiiva vásáhusain ja muitalusain. Jonsson & Saarinen ovdanbuktinhápmi lea vuostekartografiija, mii hástala dominerejuvvon kartografiija ja demografiija, ja mas historjágirjjit, jearahallamat, govvaarkiivvat, persovnnalaš govvačoakkáldagat, riektemeannudeamit, historjjálaškárttat ja addojuvvon GPS dáhtat leat biddjon guovddážii. Čohkkejuvvon dáhtat eai galgga leat guorahallamat, ja prošeakta vuostálasta jurdaga ahte dáhta dahje máhttu lea universála ja absoluhtta. Dan sadjái ovdanbuktet dáhtačuoggát individuála narratiivvaid – mat leat oskkáldasat dan erenoamáš vásáhussii maid dat ovddastit. Boađus lea máŋggageardánis illustrašuvdna guovllus. Dát lea prošeavtta vuosttaš oassi. Eanet osiid almmuhit jagi 2023.
1Steve Fuller, Knowledge Beside Itself, Sternberg Press (2020), S.17.
Veaháš eanet go 200 km guhkes gaskkas gaskal Gátterjávrre ja Ikkesjávrre lea okta Eurohpá stuorimus guovlluin gos ii leat oktavuohta mátketelefovnnain (Data Free Zone SWE/SÁPMI_1, ”DFZ”).1 Guovlu lea norgga-ruoŧa ráji davit oasis ja rasttilda sámi eatnamiid, nuppi máilmmisoađi báhtarangeainnuid, čáhcefápmorusttegiid, ruovdemálbmaruvkkiid ja vuovdeindustriijaid. Juohke čuoggás lea máŋggadáfot politihkalaš historjá. Muhto kartográfalaš diehtoháhkama suoivvanis vuoiŋŋasta guovllu álbmotlaš ovddasteapmi muittuin ja fiskkodan siidduin – ii ođđamállet kártemiin.
Dáhtačuoggát doibmet biopsan ja go daid ovdanbuktá iešguđetlágán oktiibidjamiin de dat šaddet muitalussan duohtavuođas. Álkimus hámis dahket koordináhtasázut riikarájiid, ekonomalaš dearvvašvuohta mihtiduvvo inflašuvnnain ja reanttuin ja reálaáigge johtolatdieđut dahket ođđa geaidnogaskkaid.2 Dáinna lágiin doaibmá dálááigge kartografiija dávjá kártan mas leat politihkalaš dieđut, man vuođđun lea historjjálaš ja sosiála áigedilit ovttas báikkiiguin.3Ja vuostálasvuohtan min ipmárdussii máhtus “diehtoservvodagas” lea dáhta sihke prinsihppan sosiála juohkimii ja vuođđun kapitalisttalaš ovdáneapmái, ii čielggadeapmin. Máhttovuđot dáhta hábmejuvvo digitála máilmmis, mas lea ráddjejuvvon čanastat dan máilbmái maid galgá ovddastit.4 Dasa lassin eai leat dáhtat dušše dábálaččat ja dehálaččat danin go dat dahket áidna oktavuođa mii muhtin olbmos sáhttá leat muhtin máilbmái, muhto maiddái dan vuogi dihte movt dáhtaid háhká, árvvoštallá, atná ja hábme.5 “Ođđa” dáhtagaskkustuvvon máilmmis mearriduvvo kvalitehta relašuvnnalaš infrastruktuvrrain nugo hyperliŋkkaiguin, hilgunfrekveanssaiguin ja čoavddasániiguin. Go dáhtaid maŋŋálastá, de lea diein relašuvnnain mihá eanet deaddu go ieš dan sisdoalus dahje duohtavuođas maid dat sáhttá ovddasteame.6 Go mis lea dáhpi luohttit eanet ráhkaduvvon narratiivii duohta ja ollislaš ovddastussan, de ferte dáhtaid hábmen, gaskkusteapmi ja maŋŋálastin gehččot designavuohkin. Ođđa vugiiguin fidnet, organiseret ja hábmet dáhtaid dahkat vejolažžan rievdadit min oktasaš gova duohtavuođas,7 dahje min semanttalaš muittu – iežamet ipmárdusa dábálaš máhtus ja duohtadieđuin.8
Beroškeahttá mahtodagas mii lea badjel guokte miljovnna hektára ja moalkás historjjálaš ortografiijas, de vuosihuvvo dáhtakeahtes avádat Davvi-Ruoŧas dávjá guorosin. Neahta kártenvuogádagain – goasii 60 km guhkes jávregátti, mas leat namat guoskevaš eatnamiin, buođuin, sulluin ja eanuin – leat nammadan dušše ovttain namain, Áhkájávrre. Die lea namma dan čáhcefápmovuorkkás mii juolluda elrávnnji eanaš oassái Ruŧŧii. Ja vaikko vel sáhttáge gávdnat eanet namaid Lantmäterieta neahttasiiddus, de dat goitge eai merke sámi báikkiid ja dát addet gáržžiduvvon gova guovllu sámi kultuvrras.9 – dan sadjái leat ruoŧa turistasearvvi STF vájaldangeinnodagat merkejuvvon oránšan ja ruoksadin dego geaidnun duovdagiid čađa. Laponia luonddureserváhta, mii lea guovdu dáhtakeahtes avádaga10, almmolaš neahttasiiddus čilgejuvvo guovlu rubrihkain “Alla várit ja čiekŋalis vákkit”. STF njulge vel eanet ja atná sániid ”en riktig vildmark”.11, albma ávdin meahcci.
Ii oktage dain govvidemiin leat boastut, muhto ovdanbukton idéa ávdin meahcis ii leat ollislaš. Dat lea muitalus man vuođđun leat beare unnán dahje kurerejuvvon dáhtat.12Kartográfalaš govvideapmi ávdin meahcis ja govahallan ahte livččii ávdin meahcci dahká vejolažžan joatkit vuollásteami, luondduresurssaid viežžama ja eará duođalaš rievdademiid dahkat eatnamiidda ásahit ruvkkiid dahje čáhcevuorkkáid. Muitalusas ávdin meahci birra ii dárbbaš dahkkot mihkkege vuhtiiváldit kultuvrraid dahje historjjá mii jo gávdno. Ja dat lea dan dihte go korrelašuvdna gaskkal ovddastusaid mat (eai) gávdnojit lokaliserema dáfus dahket vuođu (bias) politihkalaš ja ehtalaš ovddasvástádusváldimii.13
Mii leat lahkonan dán kartográfalaš guorosvuođa ulbmiliin ráhkadit vuostekartografiija. Mii bargat jearahallamiiguin, persovnnalaš govvačoakkáldagaiguin, almmolaš govvaarkiivvaiguin, historjjálaš kárttaiguin ja čállosiiguin, duopmostuollošiehtadallamiiguin ja donerejuvvon GPS-dáhtaiguin. Dát dieđut leat vuođđun min dutkamii ja čuovvovaš dáhtakeahtes avádaga kártemii.
1Nugo Post- och telestyrelsena kárten mátketelefonoktavuođas vuosiha.
1Robert Pietrusko lea hirbmat dárkilit čilgen dán čállosis A Speculative Cartography, The New Normal, Park Books (2018).
3Loga: Rosi Braidotti, Nomadic Feminist Theory In A Global Era (2013).
4Loga: Steve Fuller, Knowledge Beside Itself, Sternberg Press (2020).
5Maiddái, Robert Pietrusko, A Speculative Cartography, The New Normal, Park Books (2018).
6Loga: Antoniette Rovroy, Algorithmic Governmentalities and the End(s) of Critique, Routledge (2013).
7Maiddái, Robert Pietrusko, A Speculative Cartography, The New Normal, Park Books (2018).
8Jearahallamis David Wengrow real-review 12:s digaštallet erohusa gaskkal semánttalaš muittu (máhttu, ovddemustá duohtadieđut) ja episodalaš muittu (eallinvásáhusaid muitu). Tulving, E. (1972). Episodic and semantic memory. In E. Tulving & W. Donaldson, Organization of memory. Academic Press.
9Geahčes ruoŧa eiseváldi mas lea kárten-, eananmihtidan- ja giddodatlogahallanovddasvástádus.
10Liŋka: www.laponia.nu
11Liŋka: www.svenskaturistforeningen.se/guider-tips/leder/sarek
12Vuot ain, Robert Pietrusko, A Speculative Cartography, The New Normal, Park Books (2018).
13Vuot ain, Rosi Braidotti, Nomadic Feminist Theory In A Global Era (2013).
Veaháš eanet go 200 km guhkes gaskkas gaskal Gátterjávrre ja Ikkesjávrre lea okta Eurohpá stuorimus guovlluin gos ii leat oktavuohta mátketelefovnnain (Data Free Zone SWE/SÁPMI_1, ”DFZ”).1 Guovlu lea norgga-ruoŧa ráji davit oasis ja rasttilda sámi eatnamiid, nuppi máilmmisoađi báhtarangeainnuid, čáhcefápmorusttegiid, ruovdemálbmaruvkkiid ja vuovdeindustriijaid. Juohke čuoggás lea máŋggadáfot politihkalaš historjá. Muhto kartográfalaš diehtoháhkama suoivvanis vuoiŋŋasta guovllu álbmotlaš ovddasteapmi muittuin ja fiskkodan siidduin – ii ođđamállet kártemiin.
Dáhtačuoggát doibmet biopsan ja go daid ovdanbuktá iešguđetlágán oktiibidjamiin de dat šaddet muitalussan duohtavuođas. Álkimus hámis dahket koordináhtasázut riikarájiid, ekonomalaš dearvvašvuohta mihtiduvvo inflašuvnnain ja reanttuin ja reálaáigge johtolatdieđut dahket ođđa geaidnogaskkaid.2 Dáinna lágiin doaibmá dálááigge kartografiija dávjá kártan mas leat politihkalaš dieđut, man vuođđun lea historjjálaš ja sosiála áigedilit ovttas báikkiiguin.3Ja vuostálasvuohtan min ipmárdussii máhtus “diehtoservvodagas” lea dáhta sihke prinsihppan sosiála juohkimii ja vuođđun kapitalisttalaš ovdáneapmái, ii čielggadeapmin. Máhttovuđot dáhta hábmejuvvo digitála máilmmis, mas lea ráddjejuvvon čanastat dan máilbmái maid galgá ovddastit.4 Dasa lassin eai leat dáhtat dušše dábálaččat ja dehálaččat danin go dat dahket áidna oktavuođa mii muhtin olbmos sáhttá leat muhtin máilbmái, muhto maiddái dan vuogi dihte movt dáhtaid háhká, árvvoštallá, atná ja hábme.5 “Ođđa” dáhtagaskkustuvvon máilmmis mearriduvvo kvalitehta relašuvnnalaš infrastruktuvrrain nugo hyperliŋkkaiguin, hilgunfrekveanssaiguin ja čoavddasániiguin. Go dáhtaid maŋŋálastá, de lea diein relašuvnnain mihá eanet deaddu go ieš dan sisdoalus dahje duohtavuođas maid dat sáhttá ovddasteame.6 Go mis lea dáhpi luohttit eanet ráhkaduvvon narratiivii duohta ja ollislaš ovddastussan, de ferte dáhtaid hábmen, gaskkusteapmi ja maŋŋálastin gehččot designavuohkin. Ođđa vugiiguin fidnet, organiseret ja hábmet dáhtaid dahkat vejolažžan rievdadit min oktasaš gova duohtavuođas,7 dahje min semanttalaš muittu – iežamet ipmárdusa dábálaš máhtus ja duohtadieđuin.8
Beroškeahttá mahtodagas mii lea badjel guokte miljovnna hektára ja moalkás historjjálaš ortografiijas, de vuosihuvvo dáhtakeahtes avádat Davvi-Ruoŧas dávjá guorosin. Neahta kártenvuogádagain – goasii 60 km guhkes jávregátti, mas leat namat guoskevaš eatnamiin, buođuin, sulluin ja eanuin – leat nammadan dušše ovttain namain, Áhkájávrre. Die lea namma dan čáhcefápmovuorkkás mii juolluda elrávnnji eanaš oassái Ruŧŧii. Ja vaikko vel sáhttáge gávdnat eanet namaid Lantmäterieta neahttasiiddus, de dat goitge eai merke sámi báikkiid ja dát addet gáržžiduvvon gova guovllu sámi kultuvrras.9 – dan sadjái leat ruoŧa turistasearvvi STF vájaldangeinnodagat merkejuvvon oránšan ja ruoksadin dego geaidnun duovdagiid čađa. Laponia luonddureserváhta, mii lea guovdu dáhtakeahtes avádaga10, almmolaš neahttasiiddus čilgejuvvo guovlu rubrihkain “Alla várit ja čiekŋalis vákkit”. STF njulge vel eanet ja atná sániid ”en riktig vildmark”.11, albma ávdin meahcci.
Ii oktage dain govvidemiin leat boastut, muhto ovdanbukton idéa ávdin meahcis ii leat ollislaš. Dat lea muitalus man vuođđun leat beare unnán dahje kurerejuvvon dáhtat.12Kartográfalaš govvideapmi ávdin meahcis ja govahallan ahte livččii ávdin meahcci dahká vejolažžan joatkit vuollásteami, luondduresurssaid viežžama ja eará duođalaš rievdademiid dahkat eatnamiidda ásahit ruvkkiid dahje čáhcevuorkkáid. Muitalusas ávdin meahci birra ii dárbbaš dahkkot mihkkege vuhtiiváldit kultuvrraid dahje historjjá mii jo gávdno. Ja dat lea dan dihte go korrelašuvdna gaskkal ovddastusaid mat (eai) gávdnojit lokaliserema dáfus dahket vuođu (bias) politihkalaš ja ehtalaš ovddasvástádusváldimii.13
Mii leat lahkonan dán kartográfalaš guorosvuođa ulbmiliin ráhkadit vuostekartografiija. Mii bargat jearahallamiiguin, persovnnalaš govvačoakkáldagaiguin, almmolaš govvaarkiivvaiguin, historjjálaš kárttaiguin ja čállosiiguin, duopmostuollošiehtadallamiiguin ja donerejuvvon GPS-dáhtaiguin. Dát dieđut leat vuođđun min dutkamii ja čuovvovaš dáhtakeahtes avádaga kártemii.
1Nugo Post- och telestyrelsena kárten mátketelefonoktavuođas vuosiha.
1Robert Pietrusko lea hirbmat dárkilit čilgen dán čállosis A Speculative Cartography, The New Normal, Park Books (2018).
3Loga: Rosi Braidotti, Nomadic Feminist Theory In A Global Era (2013).
4Loga: Steve Fuller, Knowledge Beside Itself, Sternberg Press (2020).
5Maiddái, Robert Pietrusko, A Speculative Cartography, The New Normal, Park Books (2018).
6Loga: Antoniette Rovroy, Algorithmic Governmentalities and the End(s) of Critique, Routledge (2013).
7Maiddái, Robert Pietrusko, A Speculative Cartography, The New Normal, Park Books (2018).
8Jearahallamis David Wengrow real-review 12:s digaštallet erohusa gaskkal semánttalaš muittu (máhttu, ovddemustá duohtadieđut) ja episodalaš muittu (eallinvásáhusaid muitu). Tulving, E. (1972). Episodic and semantic memory. In E. Tulving & W. Donaldson, Organization of memory. Academic Press.
9Geahčes ruoŧa eiseváldi mas lea kárten-, eananmihtidan- ja giddodatlogahallanovddasvástádus.
10Liŋka: www.laponia.nu
11Liŋka: www.svenskaturistforeningen.se/guider-tips/leder/sarek
12Vuot ain, Robert Pietrusko, A Speculative Cartography, The New Normal, Park Books (2018).
13Vuot ain, Rosi Braidotti, Nomadic Feminist Theory In A Global Era (2013).
Data Free Zone SWE/SÁPMI_1 lea dáiddalaš dutkanvuđot prošeakta maid Konstmuseet i Norr lea
vuolggahan. Dán ovttasbargoprošeavtta leaba ovddidan dáiddárguovttos Iida Jonsson & Si Saarinen
ovttas dutkiin Victoria Harneskain ja Davvi dáiddamusea kuratoriin Hampus Berganderiin. Jagi 2021
oaččuiga Jonsson & Saarinen fálaldaga ovdánahttit Data Free Zone prošeavtta Konstmuseet i Norr
doaimmaid olis. 2021 rájes lea prošeakta guorahallan makkár muitalusat Norrbottenis eai leat
ovddastuvvon politihka ja kártejeddjiid barggus hukset narratiivva ”Eurohpa maŋemus meahci” birra.
Dát dáiddalaš dutkanvuđotprošeakta lea huksejuvvon metodihkkii mas lea vuođđu áigeguovdilis ja dávjá dárbbašlaš ođđasisšiehtadallamiin dasa mo mii oaidnit politihka máhtu/dieđu ektui:
politihkalaš siskkildeapmi arkiivvaid geavaheamis, historjáčállimiin ja kvalitatiiva dulkon indiviidadásis
ráhkadan dihte ođđa dulkomiid dáláš, ráhkadeaddji dahje raporterejeaddji
duohtavuođas(/duohtavuođain).
Data Free Zone SWE/SÁPMI_1 lahkona várrogasat gažaldagaid mat gusket dáhta, máhtu, dieđu ja
daid olámuttu muittuide traumain, siskkildeamis ja olggušteamis, koloniála ja dekoloniála buvttadan-
ja oččodanvugiid ja máhtu juogadeapmi ja márkanastin. Lea áigumuš dahkat vejolažžan
ovdanbuktinhámi mii diktá diskurssa mii lea genererejuvvon iešguđetge modalitehtain ja
loahppajurdagiin, das mo dáhtat mat leat oaidnemeahttumat ja muđui váddásat gávdnat dahje eai
leat olámuttus sáhttet jietnadahttit giela nu ahte globála diehtoekonomaid kritihkka loktejuvvo
oidnosii.1Dáiddalaš dutkama sáhttá dainna lágiin geahččat guorahallamin. Gažaldat mii dán
oktavuođas guoská garrasit eanarivttiide mat čatnet oktii guovllu kulturhistorjjá, immateriála árbbi ja
dálááigái.
Konstmuseet i Norr áigu Data Free Zone SWE/SÁPMI_1 bokte čuvgehit, ovddidit ja čalmmustahttit
daid dehálaš čuolmmaid. Fokus lea ásahit oadjebas saji debáhttii mas lea vuolggasadji individuála ja
kollektiiva vásáhusain ja muitalusain. Jonsson & Saarinen ovdanbuktinhápmi lea vuostekartografiija,
mii hástala dominerejuvvon kartografiija ja demografiija, ja mas historjágirjjit, jearahallamat,
govvaarkiivvat, persovnnalaš govvačoakkáldagat, riektemeannudeamit, historjjálaškárttat ja
addojuvvon GPS-dáhtat leat biddjon guovddážii. Čohkkejuvvon dáhtat eai galgga leat guorahallamat,
ja prošeakta vuostálasta jurdaga ahte dáhta dahje máhttu lea universála ja absoluhtta. Dan sadjái
ovdanbuktet dáhtačuoggát individuála narratiivvaid – mat leat oskkáldasat dan erenoamáš vásáhussii
maid dat ovddastit. Boađus lea máŋggageardánis illustrašuvdna guovllus. Dát lea prošeavtta vuosttaš
oassi. Eanet osiid almmuhit jagi 2023.
1Steve Fuller, Knowledge Beside Itself, Sternberg Press (2020), S.17.
KÁRTENVUOGIT
Mii leat ráhkadeame protokolla molssaevttolaš kártemii. Dan vuođđun leat vuogit movt ipmirdit dáhtaid/dutkamiid: mii bidjat lávgalaga temporalitehtaid, rekonstrueret muittuid, inverteret govaid, hábmet eahpehierárkkalaš indeavssaid ja situeret ja čohkket narratiivvaid.
Temporalitehtaid lávgalaga bidjan
Go geahččá Sarek-guovllu kartografiijaid de leat njealje kártta maid čuhcet čalbmái go lea sáhka dieđalaš ja historjjálaš mearkkašumis: Generalstabskartan 1895, Axel Hamberga vuosttaš kárta, Axel Hamberga nubbi kárta ja Kartverketa dálááiggekárta. Dábálaččat ovdanbuktet diekkár temporalitehtaid sierra, dego čalbmeravkaleamit áiggis mat maŋŋálaga bohtet. Go lávgalaga bidjá daid de sáhttit ipmirdišgoahtit ortografiija historjjá ja movt kartográfat leat váikkuhan báikkálaš ortografiija.
Eahpehierárkkalaš indekseren
Hierarkiijaid definerejit mearkkašumi ja periferiija. Áhkajávrre joatkevaš vuoruheamis čalmmustahttet ovdamearkka dihte čáhcefámu buvttadeami. Dát hierarkiijat sáhttet jalgejuvvot dahje bidjot vuostálaga, ovdamearkka dihte go ovdanbuktá birasteaddji vákki ja gođiid, dahje go lokte ortográfalaš meattáhusaid. Hierarkiijaiguin bargat dahká vejolažžan dahkat subjektiiva ja situerejuvvon dulkomiid regiovnnas, mat vuosttaldit bággejuvvon perspektiivvaid.
Muittuid rekonstrueren
Guovlluin, mat beare unnán lea ovddastuvvon, sáhttá dehálaš máhttu jávkat muittuid olin mat vajálduvvet. Riekteáššešiehtadallamat, vearroprotokollat, memoárat ja jearahallamat dahket bihtáid mat rekonstruerejit muitalusaid. Dát rekonstrukšuvnnat sáhttet ovdamearkka dihte cuiget midjiide movt maŋemus dokumenterejuvvon sámi oamastuvvon eatnamat ledje – gos dát guovllut várra ledje ja makkár potensiála dán eatnamis livččii leamaš jus livččii bisson oamasteddjiid gieđain.
Govaid inverteren
Sareka lea goasii veadjemeahttun govahallat ilmmá govahallat dan váriid ja gáisáráidduid. Muhto guovlu ii leat álo beaggán čohkaid dihte. Ovdal ruoŧa jiehkkedutkit čalmmustahtte daid eai lean várit nu dehálaččat go vákkit, danin go dat adde bohccuide biepmu ja suoji, dan bottu go jihkiin ja várrečohkain ledje várálaš rágut ja lanjat maid gaskkas bohccot fertejedje lihkadit ja maid dan geažil dakkár guovlluid galggai garvit. Go deháleamos čuoggát dávjá čuvvot jiehkkedutkiid perspektiivva, de veahkeha inverterejuvvon govva ovddastit dan nuppi muitalusa.
Situerejuvvon narratiivvat
Dáhtačuoggát maid atnit eai leat jurddašuvvon obbalašvuođa ovddastit. Ovttaskas muitalussan cuigejit dáhtaovdamearkkat fearániidda dahje muitalusaide mat ovddastit dan erenoamáš vásáhusa mas muitaluvvo. Bálgát Sarekis ovddastit ovdamearkka dihte Apmut Ivar Kuoljoka vázzinminstara jagis 1944. Sitáhtat ja duođaštusat ovddastit ovttaskas muittuid.
Čohkkejuvvon narratiivvat
Čohkkejuvvon badjelgehččon, vuostálas ja unohas dieđut ovdandivvojuvvon ovttas oktasaš ja abstrákta duovdagiiguin vuosiha moalkás ja máŋggabealat gova. Vaikko dálááigge GPS-dieđut ovttaskas bohccos eai njuolga ovttasdoaimma ovddešáigge sámi bázahusaiguin (ja vel unnit immateriála kulturárbbiin), STF vázzinbálgáiguin dahje jávrriiguin mat leat heavvaneame, de daid ovttaskas diehtočuoggát čoahkkehámis muitalit eatnamis mii vuhtiiváldá eanet go ovtta duohtavuođa.
KÁRTENVUOGIT
Mii leat ráhkadeame protokolla molssaevttolaš kártemii. Dan vuođđun leat vuogit movt ipmirdit dáhtaid/dutkamiid: mii bidjat lávgalaga temporalitehtaid, rekonstrueret muittuid, inverteret govaid, hábmet eahpehierárkkalaš indeavssaid ja situeret ja čohkket narratiivvaid.
Temporalitehtaid lávgalaga bidjan
Go geahččá Sarek-guovllu kartografiijaid de leat njealje kártta maid čuhcet čalbmái go lea sáhka dieđalaš ja historjjálaš mearkkašumis: Generalstabskartan 1895, Axel Hamberga vuosttaš kárta, Axel Hamberga nubbi kárta ja Kartverketa dálááiggekárta. Dábálaččat ovdanbuktet diekkár temporalitehtaid sierra, dego čalbmeravkaleamit áiggis mat maŋŋálaga bohtet. Go lávgalaga bidjá daid de sáhttit ipmirdišgoahtit ortografiija historjjá ja movt kartográfat leat váikkuhan báikkálaš ortografiija.
Eahpehierárkkalaš indekseren
Hierarkiijaid definerejit mearkkašumi ja periferiija. Áhkajávrre joatkevaš vuoruheamis čalmmustahttet ovdamearkka dihte čáhcefámu buvttadeami. Dát hierarkiijat sáhttet jalgejuvvot dahje bidjot vuostálaga, ovdamearkka dihte go ovdanbuktá birasteaddji vákki ja gođiid, dahje go lokte ortográfalaš meattáhusaid. Hierarkiijaiguin bargat dahká vejolažžan dahkat subjektiiva ja situerejuvvon dulkomiid regiovnnas, mat vuosttaldit bággejuvvon perspektiivvaid.
Muittuid rekonstrueren
Guovlluin, mat beare unnán lea ovddastuvvon, sáhttá dehálaš máhttu jávkat muittuid olin mat vajálduvvet. Riekteáššešiehtadallamat, vearroprotokollat, memoárat ja jearahallamat dahket bihtáid mat rekonstruerejit muitalusaid. Dát rekonstrukšuvnnat sáhttet ovdamearkka dihte cuiget midjiide movt maŋemus dokumenterejuvvon sámi oamastuvvon eatnamat ledje – gos dát guovllut várra ledje ja makkár potensiála dán eatnamis livččii leamaš jus livččii bisson oamasteddjiid gieđain.
Govaid inverteren
Sareka lea goasii veadjemeahttun govahallat ilmmá govahallat dan váriid ja gáisáráidduid. Muhto guovlu ii leat álo beaggán čohkaid dihte. Ovdal ruoŧa jiehkkedutkit čalmmustahtte daid eai lean várit nu dehálaččat go vákkit, danin go dat adde bohccuide biepmu ja suoji, dan bottu go jihkiin ja várrečohkain ledje várálaš rágut ja lanjat maid gaskkas bohccot fertejedje lihkadit ja maid dan geažil dakkár guovlluid galggai garvit. Go deháleamos čuoggát dávjá čuvvot jiehkkedutkiid perspektiivva, de veahkeha inverterejuvvon govva ovddastit dan nuppi muitalusa.
Situerejuvvon narratiivvat
Dáhtačuoggát maid atnit eai leat jurddašuvvon obbalašvuođa ovddastit. Ovttaskas muitalussan cuigejit dáhtaovdamearkkat fearániidda dahje muitalusaide mat ovddastit dan erenoamáš vásáhusa mas muitaluvvo. Bálgát Sarekis ovddastit ovdamearkka dihte Apmut Ivar Kuoljoka vázzinminstara jagis 1944. Sitáhtat ja duođaštusat ovddastit ovttaskas muittuid.
Čohkkejuvvon narratiivvat
Čohkkejuvvon badjelgehččon, vuostálas ja unohas dieđut ovdandivvojuvvon ovttas oktasaš ja abstrákta duovdagiiguin vuosiha moalkás ja máŋggabealat gova. Vaikko dálááigge GPS-dieđut ovttaskas bohccos eai njuolga ovttasdoaimma ovddešáigge sámi bázahusaiguin (ja vel unnit immateriála kulturárbbiin), STF vázzinbálgáiguin dahje jávrriiguin mat leat heavvaneame, de daid ovttaskas diehtočuoggát čoahkkehámis muitalit eatnamis mii vuhtiiváldá eanet go ovtta duohtavuođa.
Data Free Zone SWE/SÁPMI_1 lea dáiddalaš dutkanvuđot prošeakta maid Konstmuseet i Norr lea
vuolggahan. Dán ovttasbargoprošeavtta leaba ovddidan dáiddárguovttos Iida Jonsson & Si Saarinen
ovttas dutkiin Victoria Harneskain ja Davvi dáiddamusea kuratoriin Hampus Berganderiin. Jagi 2021
oaččuiga Jonsson & Saarinen fálaldaga ovdánahttit Data Free Zone prošeavtta Konstmuseet i Norr
doaimmaid olis. 2021 rájes lea prošeakta guorahallan makkár muitalusat Norrbottenis eai leat
ovddastuvvon politihka ja kártejeddjiid barggus hukset narratiivva ”Eurohpa maŋemus meahci” birra.
Dát dáiddalaš dutkanvuđotprošeakta lea huksejuvvon metodihkkii mas lea vuođđu áigeguovdilis ja dávjá dárbbašlaš ođđasisšiehtadallamiin dasa mo mii oaidnit politihka máhtu/dieđu ektui:
politihkalaš siskkildeapmi arkiivvaid geavaheamis, historjáčállimiin ja kvalitatiiva dulkon indiviidadásis
ráhkadan dihte ođđa dulkomiid dáláš, ráhkadeaddji dahje raporterejeaddji
duohtavuođas(/duohtavuođain).
Data Free Zone SWE/SÁPMI_1 lahkona várrogasat gažaldagaid mat gusket dáhta, máhtu, dieđu ja
daid olámuttu muittuide traumain, siskkildeamis ja olggušteamis, koloniála ja dekoloniála buvttadan-
ja oččodanvugiid ja máhtu juogadeapmi ja márkanastin. Lea áigumuš dahkat vejolažžan
ovdanbuktinhámi mii diktá diskurssa mii lea genererejuvvon iešguđetge modalitehtain ja
loahppajurdagiin, das mo dáhtat mat leat oaidnemeahttumat ja muđui váddásat gávdnat dahje eai
leat olámuttus sáhttet jietnadahttit giela nu ahte globála diehtoekonomaid kritihkka loktejuvvo
oidnosii.1Dáiddalaš dutkama sáhttá dainna lágiin geahččat guorahallamin. Gažaldat mii dán
oktavuođas guoská garrasit eanarivttiide mat čatnet oktii guovllu kulturhistorjjá, immateriála árbbi ja
dálááigái.
Konstmuseet i Norr áigu Data Free Zone SWE/SÁPMI_1 bokte čuvgehit, ovddidit ja čalmmustahttit
daid dehálaš čuolmmaid. Fokus lea ásahit oadjebas saji debáhttii mas lea vuolggasadji individuála ja
kollektiiva vásáhusain ja muitalusain. Jonsson & Saarinen ovdanbuktinhápmi lea vuostekartografiija,
mii hástala dominerejuvvon kartografiija ja demografiija, ja mas historjágirjjit, jearahallamat,
govvaarkiivvat, persovnnalaš govvačoakkáldagat, riektemeannudeamit, historjjálaškárttat ja
addojuvvon GPS-dáhtat leat biddjon guovddážii. Čohkkejuvvon dáhtat eai galgga leat guorahallamat,
ja prošeakta vuostálasta jurdaga ahte dáhta dahje máhttu lea universála ja absoluhtta. Dan sadjái
ovdanbuktet dáhtačuoggát individuála narratiivvaid – mat leat oskkáldasat dan erenoamáš vásáhussii
maid dat ovddastit. Boađus lea máŋggageardánis illustrašuvdna guovllus. Dát lea prošeavtta vuosttaš
oassi. Eanet osiid almmuhit jagi 2023.
1Steve Fuller, Knowledge Beside Itself, Sternberg Press (2020), S.17.
Práksisstivrejeaddji dáiddalaš dutkan lea dutkanpráksisa mas ii leat práksis dušše oassin dutkanproseassas muhto mii jođiha dutkama geavatlašvuođa bokte. Dan ođđa strategiija mii álgoálggus lei árvalus dáiddáriin/dutkiin ja dutkiin kreatiiva birrasis, dovdat mii kreatiiva práksisa dutkamin, performance dutkamin, duktan práksisa bokte, studiodutkan, práksis dutkamin dahje práksisstivrejeaddji dutkamin.1 Práksisstivrejeaddji dutkama luondu lea vuođđuduvvon vásiheamis ja boahtá oidnosii práksisvuođđuduvvon dáiddalaš proseassas ja dan gullevaš metodologiijas. Práksisvuođđuduvvon dutkanstrategiija doaibmá reflekterejeaddji práksisis mii fátmmasta reflekšuvnna-dagus ja reflekšuvnna-dagu-birra; oassálastivuođđuduvvon dutkan; oassálasti dutkan; ovttasbargo guorahallan ja akšuvdnaguorahallan. Práksisvuođđuduvvon strategiija mii álo dulko; movt ja makkár vugiin sáhttá lasihit juoidá máhttosuorgái. Ovdal go oidit muhtun disipliinna intellektuála dahje konseptuála arkitektuvrra de lea dán dutkandoaimmas áigumuš buoridit práksisa, ja ráhkadit ođđa diehtoteoriijaid práksisis sirrejuvvon ásahuvvon ipmárdusaid konteavstta doaimmain.2 Dakkár máhttu mii ráhkaduvvo dakkár proseassain sáhttá viidásit doaibmat láidesteaddjin ságastallamii dan hámis ahte dat lea práksisa cealkámuš ovdalgo dihto tearpma, katalogiserema, dahje ovtta bohtosa. 3Práksisstivrejuvvon dáiddalaš dutkamis lea práksisa váldo dutkanaktivitehta – ovdalii go dušše ovdanbuktima doaimmaheapmi – mas doaimmaheaddji oaidná iešalddis práksisa, materiála bohtosiid dehálaš ovddasteaddjin dutkanbohtosiin. Dieđusge boahtá performatiiva dutkan relativisttalaš ontologiijas ja gudnejahttá máŋggaid ráhkaduvvon duohtavuođaid. Dat máŋggabealat vejolašvuođat doibmet dulkojeaddjin epistemologiijaid bokte mas dat gii dovdá ja dat gii lea oahpis doaibmaba ovttas, hábmeba ja dulkoba nubbi nuppi.3
Dáiddalaš dutkama práksisa sáhttá dainna lágiin dahkat vejolažžan ovddidit dáláš máhtu, ja guorahallat mo juogaduvvon dahje oktasaš máhttu lea organiserejuvvon, praktiserejuvvon dahje vurkejuvvon ja čájehuvvon, vuohkin suddjet dahje váikkuhit. Data Free Zone SWE/SÁPMI_1 guorahallá metodihka vuolggasajis mas lea vuođđun rekonfigureren dahje remapping das movt máhttovuogádagat leat huksejuvvon – dat jearrá ehtalaš ja politihkalaš gažaldagaid máhttoteorehtalaš eaiggátvuođas, vuoigatvuođain, háhkanvejolašvuođain ja oktasašvuođain. 5Dáinna perspektiivvain sáhttá dáiddalaš dutkan doaibmat belohahkii bealleoinnolaš perspektiivvas ja kollektiivvalaččat ráddjejuvvon jienain – ii iežas dihte, baicca ovdalii searvevuođa ovddas, ja daid vuordemeahttun vejolašvuođaid mat leat dáláš máhtus. 6Práksisstivrejuvvon dutkan ráhkada danne vásáhuslaš vuolggasajiid mas práksisa maid čuvvot, orru mearkkašeame ahte sii baicca “buokčalit” guorahallamii oaidnit mii doppe “govddida”, seammás go sii dovddastit ahte boađus lea individualisttalaš ja sierralágan.
Práksisii vuođđuduvvon dáiddalaš dutkamis lea ageanta vuohki insisteret, ahte dutkanboađus ja dan máhtu giella, fertejit dahkkot symbolalaš čujuhanlihkastagaid ja hámiid bokte mat hábmejuvvojit dan práksisa dihte ja dan práksisis. Boađus ii dárbbaš dulkojuvvot siffariidda (kvantitatiiva) ja sániide (kvalitatiiva), nu movt árbevirolaš dutkanparadigma vállje. Vejolašvuohta dáiddalaš dutkamiin dovddastuvvo danne guorahallama bohtosiid ja materiála hámiid ođđasisbuvttadeamis práksisiin mii sáhttá hástalit árbevirolaš vuogi ovdanbuktit máhttogiela. Dat mearkkaša maiddái ahte persovnnat geat háliidit veardidit dutkanbohtosiid fertejit vásihit daid njuolga leahkima bokte dahje eahpenjuolga, asynkronalaččat, báddejuvvon hámis.7
Kritihkalaččat hámuhuvvon ii sáhte gažaldat oktavuođa dáidaga ja máhtolašvuođa gaskkas dušše leat ahte dekonstrueret dan unnán dássedis retorihka dálášdáidaga sajádaga birra – muhto doaibmat ráji oččodeaddjin gaskal konformisttalaš ja ii-politiserejeaddji vuogi geahččat dáidaga ja máhtu oktavuođa ásahuvvon institušuvnnalaš oktavuođain. Dat oktavuođavuohki rahčá oččodit iešguđetlágan opposišuvnnalaš vugiid čuvgehit “máhtu” arkiiva-vuostálas ja hábmet (para)instituvnnalaš reaidduid maiguin dálášdáidaga čohkke. Máhttoteorehtalaš gažaldat dálášdáidagis, livčče de sáhttán doaibmat ii-lineáran, ii-historjjálažžan, ii-teologalažžan ja váldit vuođu dáistaleami gažaldagain ja leat luonddus vuosttaldeaddji nu gohčoduvvon vuoittuid ja vuoittohallamiid ektui, leat vuostálasti ja čuvgehit soaittáhis bohtosiid dominerejeaddji fápmo máhttodynamihkas.8
Digaštallojuvvon kategoriijas dálášdáidda, árvvoštallojuvvon dáiddalaš praktihkaid tearpmain ja dutkamiin dálááiggis, sáhttit mii bidjat sierran dálášdáidaga ulbmila strategalaš bidjun sosiála distinkšuvnnain ja árvodoaimmain mat leat vejolaččat dáláš celkojuvvon duohtavuođain, mat leat priviligerta, ja bidjat gažaldaga máhtu oppalaš ovdamunnebeassamii. 9Seamma ládje lea sosiálakonstruktivisttalaš doalladupmi čielggas dan dáfus ahte almmolaš ideologiija objektivitehta ja dieđalaš metodat dábálaččat eai leat doarvái čájehit movt dieđalaš máhtu duođaid ráhkadit. 10Go dálášdáidda bissu ja doaibmá lahka oktavuođas servodat- ja luonddudiehtagiin daid searvedisipliinnalaš dutkamiid bokte, de dat lea maiddái sivalaš dan narratiivva ráhkadeamis mo ipmárdus lea máhtu lassáneaddji funkšunalitehtas dan guhkes teknologalaš váikkuheaddji mutašuvnnas dan seammás. 11
Politihkka ”máhtus” ja dan birra ii leat guovddážis dušše máhttobuvttadeami viidu infrastruktuvrras muhto maiddái dehálaš práksisstivrejeaddji dáiddalaš dutkamis dálááigásaš innovašuvdnan. Dan muddui go dat sosiála ja ekonomalaš čuozáhagat mearridit dáláš globála problematihka mat gusket oahpahussii, lohkanmáhttui ja mielborgárvuhtii – mielborgárvuhtii čálgostáhta bázahusas – ja movt das lea vejolašvuohta biđgejuvvot. 12 Objektivitehta ii leat dan birra ahte galgá beasadit ovddasvástádusas, muhto guovttebealat ja dábálaš vuoigatmeahttun struktureren, váldit riskkaid máilmmis mas “mii” leat bistevaš jábmit, oaiviliin ii “loahpalaš” kontrollas. Dieđusge dat dahká vejolažžan oaidnit mo bealálašvuohta, objektivitehta ja biddjon máhttu sáhttá diskursiivvalaččat doaibmat ságastallamin mas leat vejolaš hástalusat čujuhanlihkastagat eará vejolaš mearkkašumiide das mo mii árvvoštallat min dálááiggi.13 Dáiddalaš dutkan ii sáhte dainna lágiin leat duođašteaddji, muhto doaibmat friddjabut go dieđalaš dutkama čavgadis suittet.
Hampus Bergander, Kuráhtor
Konstmuseet i Norr
1Brad Haseman, A manifesto for Performative Research, Media International Australia incorporating Culture
and Policy, theme issue “Practice-led Research”, No.188 (2006), s.4.
2Brad Haseman, A manifesto for Performative Research, Media International Australia incorporating Culture
and Policy, theme issue “Practice-led Research”, No.188 (2006), s.3.
3Donna Haraway, Situated knowledges: The Science Question in Feminism and the Privilege of Partial
Perspective: Feminist Studies, Vol 14, No.3 (Autumn, 1988), s. 594.
3Brad Haseman, A manifesto for Performative Research, Media International Australia incorporating Culture
and Policy, theme issue “Practice-led Research”, No.188 (2006), s.3.
4Brad Haseman, A manifesto for Performative Research, Media International Australia incorporating Culture
and Policy, theme issue “Practice-led Research”, No.188 (2006), s.7.
5Steve Fuller, Knowledge Beside Itself, Sternberg Press (2020), s.17.
6Donna Haraway, Situated knowledges: The Science Question in Feminism and the Privilege of Partial
Perspective: Feminist Studies, Vol 14, No.3 (Autumn, 1988), s. 590.
7Brad Haseman, A manifesto for Performative Research, Media International Australia incorporating Culture
and Policy, theme issue “Practice-led Research”, No.188 (2006), s. 3.
8Steve Fuller, Knowledge Beside Itself, Sternberg Press (2020), s. 19.
9Steve Fuller, Knowledge Beside Itself, Sternberg Press (2020), s. 18.
10Donna Haraway, Situated knowledges: The Science Question in Feminism and the Privilege of Partial
Perspective: Feminist Studies, Vol 14, No.3 (Autumn, 1988), s. 576.
11Steve Fuller, Knowledge Beside Itself, Sternberg Press (2020), s. 18.
12Steve Fuller, Knowledge Beside Itself, Sternberg Press (2020), s. 19.
13Donna Haraway, Situated knowledges: The Science Question in Feminism and the Privilege of Partial
Perspective: Feminist Studies, Vol 14, No.3 (Autumn, 1988), s. 596
Práksisstivrejeaddji dáiddalaš dutkan lea dutkanpráksisa mas ii leat práksis dušše oassin dutkanproseassas muhto mii jođiha dutkama geavatlašvuođa bokte. Dan ođđa strategiija mii álgoálggus lei árvalus dáiddáriin/dutkiin ja dutkiin kreatiiva birrasis, dovdat mii kreatiiva práksisa dutkamin, performance dutkamin, duktan práksisa bokte, studiodutkan, práksis dutkamin dahje práksisstivrejeaddji dutkamin.1 Práksisstivrejeaddji dutkama luondu lea vuođđuduvvon vásiheamis ja boahtá oidnosii práksisvuođđuduvvon dáiddalaš proseassas ja dan gullevaš metodologiijas. Práksisvuođđuduvvon dutkanstrategiija doaibmá reflekterejeaddji práksisis mii fátmmasta reflekšuvnna-dagus ja reflekšuvnna-dagu-birra; oassálastivuođđuduvvon dutkan; oassálasti dutkan; ovttasbargo guorahallan ja akšuvdnaguorahallan. Práksisvuođđuduvvon strategiija mii álo dulko; movt ja makkár vugiin sáhttá lasihit juoidá máhttosuorgái. Ovdal go oidit muhtun disipliinna intellektuála dahje konseptuála arkitektuvrra de lea dán dutkandoaimmas áigumuš buoridit práksisa, ja ráhkadit ođđa diehtoteoriijaid práksisis sirrejuvvon ásahuvvon ipmárdusaid konteavstta doaimmain.2 Dakkár máhttu mii ráhkaduvvo dakkár proseassain sáhttá viidásit doaibmat láidesteaddjin ságastallamii dan hámis ahte dat lea práksisa cealkámuš ovdalgo dihto tearpma, katalogiserema, dahje ovtta bohtosa. 3Práksisstivrejuvvon dáiddalaš dutkamis lea práksisa váldo dutkanaktivitehta – ovdalii go dušše ovdanbuktima doaimmaheapmi – mas doaimmaheaddji oaidná iešalddis práksisa, materiála bohtosiid dehálaš ovddasteaddjin dutkanbohtosiin. Dieđusge boahtá performatiiva dutkan relativisttalaš ontologiijas ja gudnejahttá máŋggaid ráhkaduvvon duohtavuođaid. Dat máŋggabealat vejolašvuođat doibmet dulkojeaddjin epistemologiijaid bokte mas dat gii dovdá ja dat gii lea oahpis doaibmaba ovttas, hábmeba ja dulkoba nubbi nuppi.3
Dáiddalaš dutkama práksisa sáhttá dainna lágiin dahkat vejolažžan ovddidit dáláš máhtu, ja guorahallat mo juogaduvvon dahje oktasaš máhttu lea organiserejuvvon, praktiserejuvvon dahje vurkejuvvon ja čájehuvvon, vuohkin suddjet dahje váikkuhit. Data Free Zone SWE/SÁPMI_1 guorahallá metodihka vuolggasajis mas lea vuođđun rekonfigureren dahje remapping das movt máhttovuogádagat leat huksejuvvon – dat jearrá ehtalaš ja politihkalaš gažaldagaid máhttoteorehtalaš eaiggátvuođas, vuoigatvuođain, háhkanvejolašvuođain ja oktasašvuođain. 5Dáinna perspektiivvain sáhttá dáiddalaš dutkan doaibmat belohahkii bealleoinnolaš perspektiivvas ja kollektiivvalaččat ráddjejuvvon jienain – ii iežas dihte, baicca ovdalii searvevuođa ovddas, ja daid vuordemeahttun vejolašvuođaid mat leat dáláš máhtus. 6Práksisstivrejuvvon dutkan ráhkada danne vásáhuslaš vuolggasajiid mas práksisa maid čuvvot, orru mearkkašeame ahte sii baicca “buokčalit” guorahallamii oaidnit mii doppe “govddida”, seammás go sii dovddastit ahte boađus lea individualisttalaš ja sierralágan.
Práksisii vuođđuduvvon dáiddalaš dutkamis lea ageanta vuohki insisteret, ahte dutkanboađus ja dan máhtu giella, fertejit dahkkot symbolalaš čujuhanlihkastagaid ja hámiid bokte mat hábmejuvvojit dan práksisa dihte ja dan práksisis. Boađus ii dárbbaš dulkojuvvot siffariidda (kvantitatiiva) ja sániide (kvalitatiiva), nu movt árbevirolaš dutkanparadigma vállje. Vejolašvuohta dáiddalaš dutkamiin dovddastuvvo danne guorahallama bohtosiid ja materiála hámiid ođđasisbuvttadeamis práksisiin mii sáhttá hástalit árbevirolaš vuogi ovdanbuktit máhttogiela. Dat mearkkaša maiddái ahte persovnnat geat háliidit veardidit dutkanbohtosiid fertejit vásihit daid njuolga leahkima bokte dahje eahpenjuolga, asynkronalaččat, báddejuvvon hámis.7
Kritihkalaččat hámuhuvvon ii sáhte gažaldat oktavuođa dáidaga ja máhtolašvuođa gaskkas dušše leat ahte dekonstrueret dan unnán dássedis retorihka dálášdáidaga sajádaga birra – muhto doaibmat ráji oččodeaddjin gaskal konformisttalaš ja ii-politiserejeaddji vuogi geahččat dáidaga ja máhtu oktavuođa ásahuvvon institušuvnnalaš oktavuođain. Dat oktavuođavuohki rahčá oččodit iešguđetlágan opposišuvnnalaš vugiid čuvgehit “máhtu” arkiiva-vuostálas ja hábmet (para)instituvnnalaš reaidduid maiguin dálášdáidaga čohkke. Máhttoteorehtalaš gažaldat dálášdáidagis, livčče de sáhttán doaibmat ii-lineáran, ii-historjjálažžan, ii-teologalažžan ja váldit vuođu dáistaleami gažaldagain ja leat luonddus vuosttaldeaddji nu gohčoduvvon vuoittuid ja vuoittohallamiid ektui, leat vuostálasti ja čuvgehit soaittáhis bohtosiid dominerejeaddji fápmo máhttodynamihkas.8
Digaštallojuvvon kategoriijas dálášdáidda, árvvoštallojuvvon dáiddalaš praktihkaid tearpmain ja dutkamiin dálááiggis, sáhttit mii bidjat sierran dálášdáidaga ulbmila strategalaš bidjun sosiála distinkšuvnnain ja árvodoaimmain mat leat vejolaččat dáláš celkojuvvon duohtavuođain, mat leat priviligerta, ja bidjat gažaldaga máhtu oppalaš ovdamunnebeassamii. 9Seamma ládje lea sosiálakonstruktivisttalaš doalladupmi čielggas dan dáfus ahte almmolaš ideologiija objektivitehta ja dieđalaš metodat dábálaččat eai leat doarvái čájehit movt dieđalaš máhtu duođaid ráhkadit. 10Go dálášdáidda bissu ja doaibmá lahka oktavuođas servodat- ja luonddudiehtagiin daid searvedisipliinnalaš dutkamiid bokte, de dat lea maiddái sivalaš dan narratiivva ráhkadeamis mo ipmárdus lea máhtu lassáneaddji funkšunalitehtas dan guhkes teknologalaš váikkuheaddji mutašuvnnas dan seammás. 11
Politihkka ”máhtus” ja dan birra ii leat guovddážis dušše máhttobuvttadeami viidu infrastruktuvrras muhto maiddái dehálaš práksisstivrejeaddji dáiddalaš dutkamis dálááigásaš innovašuvdnan. Dan muddui go dat sosiála ja ekonomalaš čuozáhagat mearridit dáláš globála problematihka mat gusket oahpahussii, lohkanmáhttui ja mielborgárvuhtii – mielborgárvuhtii čálgostáhta bázahusas – ja movt das lea vejolašvuohta biđgejuvvot. 12 Objektivitehta ii leat dan birra ahte galgá beasadit ovddasvástádusas, muhto guovttebealat ja dábálaš vuoigatmeahttun struktureren, váldit riskkaid máilmmis mas “mii” leat bistevaš jábmit, oaiviliin ii “loahpalaš” kontrollas. Dieđusge dat dahká vejolažžan oaidnit mo bealálašvuohta, objektivitehta ja biddjon máhttu sáhttá diskursiivvalaččat doaibmat ságastallamin mas leat vejolaš hástalusat čujuhanlihkastagat eará vejolaš mearkkašumiide das mo mii árvvoštallat min dálááiggi.13 Dáiddalaš dutkan ii sáhte dainna lágiin leat duođašteaddji, muhto doaibmat friddjabut go dieđalaš dutkama čavgadis suittet.
Hampus Bergander, Kuráhtor
Konstmuseet i Norr
1Brad Haseman, A manifesto for Performative Research, Media International Australia incorporating Culture
and Policy, theme issue “Practice-led Research”, No.188 (2006), s.4.
2Brad Haseman, A manifesto for Performative Research, Media International Australia incorporating Culture
and Policy, theme issue “Practice-led Research”, No.188 (2006), s.3.
3Donna Haraway, Situated knowledges: The Science Question in Feminism and the Privilege of Partial
Perspective: Feminist Studies, Vol 14, No.3 (Autumn, 1988), s. 594.
3Brad Haseman, A manifesto for Performative Research, Media International Australia incorporating Culture
and Policy, theme issue “Practice-led Research”, No.188 (2006), s.3.
4Brad Haseman, A manifesto for Performative Research, Media International Australia incorporating Culture
and Policy, theme issue “Practice-led Research”, No.188 (2006), s.7.
5Steve Fuller, Knowledge Beside Itself, Sternberg Press (2020), s.17.
6Donna Haraway, Situated knowledges: The Science Question in Feminism and the Privilege of Partial
Perspective: Feminist Studies, Vol 14, No.3 (Autumn, 1988), s. 590.
7Brad Haseman, A manifesto for Performative Research, Media International Australia incorporating Culture
and Policy, theme issue “Practice-led Research”, No.188 (2006), s. 3.
8Steve Fuller, Knowledge Beside Itself, Sternberg Press (2020), s. 19.
9Steve Fuller, Knowledge Beside Itself, Sternberg Press (2020), s. 18.
10Donna Haraway, Situated knowledges: The Science Question in Feminism and the Privilege of Partial
Perspective: Feminist Studies, Vol 14, No.3 (Autumn, 1988), s. 576.
11Steve Fuller, Knowledge Beside Itself, Sternberg Press (2020), s. 18.
12Steve Fuller, Knowledge Beside Itself, Sternberg Press (2020), s. 19.
13Donna Haraway, Situated knowledges: The Science Question in Feminism and the Privilege of Partial
Perspective: Feminist Studies, Vol 14, No.3 (Autumn, 1988), s. 596
Data Free Zone SWE/SÁPMI_1 lea dáiddalaš dutkanvuđot prošeakta maid Konstmuseet i Norr lea
vuolggahan. Dán ovttasbargoprošeavtta leaba ovddidan dáiddárguovttos Iida Jonsson & Si Saarinen
ovttas dutkiin Victoria Harneskain ja Davvi dáiddamusea kuratoriin Hampus Berganderiin. Jagi 2021
oaččuiga Jonsson & Saarinen fálaldaga ovdánahttit Data Free Zone prošeavtta Konstmuseet i Norr
doaimmaid olis. 2021 rájes lea prošeakta guorahallan makkár muitalusat Norrbottenis eai leat
ovddastuvvon politihka ja kártejeddjiid barggus hukset narratiivva ”Eurohpa maŋemus meahci” birra.
Dát dáiddalaš dutkanvuđotprošeakta lea huksejuvvon metodihkkii mas lea vuođđu áigeguovdilis ja dávjá dárbbašlaš ođđasisšiehtadallamiin dasa mo mii oaidnit politihka máhtu/dieđu ektui:
politihkalaš siskkildeapmi arkiivvaid geavaheamis, historjáčállimiin ja kvalitatiiva dulkon indiviidadásis
ráhkadan dihte ođđa dulkomiid dáláš, ráhkadeaddji dahje raporterejeaddji
duohtavuođas(/duohtavuođain).
Data Free Zone SWE/SÁPMI_1 lahkona várrogasat gažaldagaid mat gusket dáhta, máhtu, dieđu ja
daid olámuttu muittuide traumain, siskkildeamis ja olggušteamis, koloniála ja dekoloniála buvttadan-
ja oččodanvugiid ja máhtu juogadeapmi ja márkanastin. Lea áigumuš dahkat vejolažžan
ovdanbuktinhámi mii diktá diskurssa mii lea genererejuvvon iešguđetge modalitehtain ja
loahppajurdagiin, das mo dáhtat mat leat oaidnemeahttumat ja muđui váddásat gávdnat dahje eai
leat olámuttus sáhttet jietnadahttit giela nu ahte globála diehtoekonomaid kritihkka loktejuvvo
oidnosii.1Dáiddalaš dutkama sáhttá dainna lágiin geahččat guorahallamin. Gažaldat mii dán
oktavuođas guoská garrasit eanarivttiide mat čatnet oktii guovllu kulturhistorjjá, immateriála árbbi ja
dálááigái.
Konstmuseet i Norr áigu Data Free Zone SWE/SÁPMI_1 bokte čuvgehit, ovddidit ja čalmmustahttit
daid dehálaš čuolmmaid. Fokus lea ásahit oadjebas saji debáhttii mas lea vuolggasadji individuála ja
kollektiiva vásáhusain ja muitalusain. Jonsson & Saarinen ovdanbuktinhápmi lea vuostekartografiija,
mii hástala dominerejuvvon kartografiija ja demografiija, ja mas historjágirjjit, jearahallamat,
govvaarkiivvat, persovnnalaš govvačoakkáldagat, riektemeannudeamit, historjjálaškárttat ja
addojuvvon GPS-dáhtat leat biddjon guovddážii. Čohkkejuvvon dáhtat eai galgga leat guorahallamat,
ja prošeakta vuostálasta jurdaga ahte dáhta dahje máhttu lea universála ja absoluhtta. Dan sadjái
ovdanbuktet dáhtačuoggát individuála narratiivvaid – mat leat oskkáldasat dan erenoamáš vásáhussii
maid dat ovddastit. Boađus lea máŋggageardánis illustrašuvdna guovllus. Dát lea prošeavtta vuosttaš
oassi. Eanet osiid almmuhit jagi 2023.
1Steve Fuller, Knowledge Beside Itself, Sternberg Press (2020), S.17.
Jagiid 1919 ja 1972 gaskkas gárte eanet go 240 goađi ja daid birasteaddji eatnamat čázevuollái guovlluin Áhkájávrre birra. Njeljiin intervenšuvnnain huksejedje buođuid muddet čáhcedásiid ja doarjut čáhcefápmoháhkama. Oktanuppelohkái jávrri ovttastedje oktan stuora jávrin, mii daguhii bággojohtimiid čuđiide sápmelaččaide geaidda dagut ledje vahágin.
Jagis 1908 álggii Vattenfall suokkardit movt sáhtte doarjut málbmaraŧi Davvi-Ruoŧas. Dien áigge jođihedje málbmafievrrideami vávnnaid eanet ahte eanet elrávnnjiin, nuppástus mii duođas lei dahkan buvttadeami beaktileabbon. Fámolaš čázádagat mat golge váriin Ruoŧa ja Norgga davvi rádjeguovlluin dagahedje optimismma čáhcefápmobuvttadeami dáfus. Maŋŋilgo plánat buvttadit čáhcefámu Juleveanus ledje ovdanbukton, de mearridii Ruoŧa ráđđehus 1910:s ahte Bårjåsa čáhcefápmobuođđu galggai ráhkaduvvot. Dán evttohusas ovdanbođii ahte galge ráhkaduvvot buođut mat váikkuhedje jávrriid Sirgása ja Unna Tjerusja guohtuneatnamiin.1
Dá dat jávrrit maidda buođđun váikkuhii – Ruotjajaure, Rautojaure, Jerfakaskajaure, Sasjaure, Luoktanjarkajaure, Alemusjaure, Kallajaure, Vuoksajaure, Suorvajaure, Päskajaure, Kåtsjitjaure2 – mat ledje vuođđun sámi ekovuogádahkii: guolástussii, bivdui, boazodollui, johtingeainnuide ja sosiála eallimii. Dát ekovuogádat lei šaddan čuđiid jagiid miel eallima bokte mii lei čadnon váriide ja daid guovlluid hástalusaide.
Raporta Luleå tekniska universitehtas čájeha áigesázu3: buođđu, man huksegohte 1923:s, galggai dápmat dán oktanuppelohkái jávrri, oktiibuot 60 km guhkes čázádaga. Turbiinnat ja generáhtorat mat ledje oivoša bealde galge de jeavddalaččat buvttadit elrávnnji. Fámolaš institušuvdna galggai ásahuvvot bálvalan dihte ruoŧa industrialiserema beroškeahttá hatti.
Buođut ožžo golbma lassihuksehusa. Vuosttaš lassihuksehus válbmanii jagis 1941 ja dagahii vejolažžan buvttadit doarvái elrávnnji vái sáhtte eksporteret gaska-Ruŧŧii. Buođuid allodat lassánii čiežain mehteriin. Nubbi lassihuksehus válbmanii juo golbma jagi maŋŋil, 1944:s. 350 bargi huksejedje vel 140 mehtera guhku betoŋgabuođu seammás go álgobuođuid allodaga loktejedje golmmain mehteriin. Dát seainnit dahke vejolažžan addit elrávnnji vel ovtta ruovdemálbmaruvkii ja vel dáhkidit siskkáldas energiijabuvttadeami olles máilmmisoađi áiggi.
18,4 mehter alu čáhcedássi lei dahkan ráfehis ja billisteaddji dili sámi servvodagaide ja guovllu báikkálaš olbmuide. Oasis Vaisaluokta under 100 år almmuheamis muittaša Sara Valkeapää áiggi jur ovdalaš njealját divodeami: ”Sii bohte ja báidne muoraid rukses ja alit ivnniin. Eadni cuoiggui alit mearkkaid ja dajai dien rádjai galggai čáhci boahtit. Mun jurddašin ieš akto ahte dat gal ii sáhte duohta leat. Nie bajás! Muhto duohtan dat šattai”.4
Njealját lassihuksen mielddisbuvttii ođđa buođuid ja obbalaš čáhcedásseloktema mii dagai 30 mehtera. Orrunbáikkit ja guohtuneatnamat jávke. Dán áigge dahket jeavddaheames čáhcemearit jávrri várálažžan – ii leat diehtu gokko fatnasat gusket geđgiide dahje goas bárut fávllis šaddet beare alladat. Go čuovvu eanuid ja eatnamiid bajás oarjin, de jotket guohtuneatnamat ja čáhcegáldut buođuid rádjái. Muhtin dain eanuin leat suddjejuvvon, muhto iežát sáhttet ges vásihit ođđa eksploaterema. Dan bottu go EO lea ásahan lágaid suddjet dihto jávrriid, de oažžu Vattenfall subsidierejuvvon vearu vuosttaldit lága – ja juste dál ruhtaduvvo hálbbádus daid alla elrávdnjehattiiguin mat leat addon sápmelaččaide geat ain orrot guovllus.5
ÁIGESÁHCU DAID DULVADEAMIS: RUOTJAJAURE, RAUTOJAURE, JERFAKASKAJAURE, SASJAURE, LUOKTANJARKAJAURE, ALEMUSJAURE, KALLAJAURE, VUOKSAJAURE, SUORVAJAURE, PÄSKAJAURE, KÅTSJITJAURE6
1908 – Elrávdnjejearru lassánii ruovdemálbmalinjá doarjumii Norrbottena leanas
– Sirgása ja Unna Tjerusja guohtuneatnamat Juleveanu gáttis evttohuvvojit čáhcefápmoviežžamii.
1910 – Ráđđehus diŋgo Bårjåsa čáhcefápmodoaimmahaga huksema Juleveanu oivošis.
1917 – Gonagaslaš dieđalašvuođaakademiija ja lappfogda leat ovttaoaivilis ahte dakkár sisabahkken rihkku sámi eanavuoigatvuođaid
1919 – Evttohuvvon guovllu stáhtus luonddureserváhtan jávkaduvvo
– Leanastivra ja eanadoallodoaimmahat dohkkehit huksema
– Sámi komitea (Lappkommittén), maid ráđđehus lea válljen, dohkkeha huksema
– Parlameanta dohkkeha huksema
– Vattenfall álggaha barggu
1921 – Erenoamáš duopmostuollu ruoŧa čázádagaide (Vattendomstolen) dohkkeha huksema
– Ruoŧa monarkiija dohkkeha huksema
1923 – Guokte buođu válbmanit
– Čáhcedásit jávrriin maidda dát guoská loktanit 8,5 mehteriin
1937 – Vattenfall ovdandivvu molssaeavttuid movt vel loktet buođu allodaga juogo golmmain dahje čiežain mehteriin
–Ráđđehus mearrida loktet golmmain mehteriin, muhto rievdada oaivila čieža mehterii.
1941 – Liigehuksehusat leat válbmasat
– Čáhcedásit guovlluin maidda dát čuozai loktanit 15,3 mehteriin
1942 – Ruoŧa ráđđehus gohčču vel eanet heivehit buođuid mat jo leat ja ovtta vel buođu hukset, vai doarju lassánan čáhcedásiid
1944 –Huksenbargu lea válmmas
–Dát golbma buođu dorjot 18,4 mehtera čáhceloktaneami
– 6700 hektára orrunbáikkit ja guođohaneatnamat biddjojit čázevuollái
1961 – Luonddusuddjendelegašuvdna ja Vattenfall boahtiba ovttaoaivilvuhtii makkár sámi jogaid ain galgá eksploateret ja makkáriid galgá seailluhit. Ii oktage sápmelaččas jerro.
1966 – Golbma ođđa buođu, mat leat eanetgo beali stuoribut go ovddeš, leat diŋgojuvvon buhttet daid boares huksehusaid.
– Dan 12,2 mehtera aliduvvon čáhcedásit dohkkehuvvojit, vaikko ii makkárge šiehtadus buhtadusaid dáfus leat dahkkon Sirgásiin
1972 – Ođđa buođut válbmanit
– Oktanuppelohkái jávrri; Ruotjajaure, Rautojaur, Jerfakaskajaure, Sasjaure, Luoktanjarkajaure, Alemusjaure, Kallajaure, Vuoksajaure, Suorvajaure, Päskajaure, Kåtsjitjaure leat bidjon oktan jávrin
– 12 000 hektára guohtuneana ja badjel 280 goađi leat dál čáze vuolde
1983 – Suođđan fuomášuvvo ja dugŋojuvvo 48 diimmu siskkobeale vai ii dagut roasu
2016 – Vattenfall oažžu subsidierejuvvon opmodatvearu mainna ruhtada riekteáššiid
– Elrávdnjevearru loktana vai ruhtada subsidierejuvvon opmodatvearu
2027 – Áigemearri dahkat áigáduvvon lágalaš čađaheami otná jávregeavaheamis
1Áigesáhcu ja buot teknihkalaš čilgehusat leat vižžon raporttas ”Suorvadammarna, ett byggnadstekniskt storverk”, Luleå tekniska universitet, 2004.
2Etnográfa Ernst Manker registrerii namaid ovdal dulvademiid kárttas mii almmuhuvvui ”Acta Laponica” čállosis jagiin 1939-1940. Namaid stáven sáhttá leat ovdagáttuiguin dahkkon.
3Maiddái raporttas ”Suorvadammarna ett byggnadstekniskt storverk”.
4Loga: Vaisaluokta under 100 år, Gertrude Hanes, Vaisa sameförening 2001.
5Åsa Össbo dutkama vuođul: Är framtiden ”off-grid”?, blogg.vk.se 2019.
6Suorvadammarna, ett byggnadstekniskt storverk, Luleå Tekniska Universitet, 2004.
Jagiid 1919 ja 1972 gaskkas gárte eanet go 240 goađi ja daid birasteaddji eatnamat čázevuollái guovlluin Áhkájávrre birra. Njeljiin intervenšuvnnain huksejedje buođuid muddet čáhcedásiid ja doarjut čáhcefápmoháhkama. Oktanuppelohkái jávrri ovttastedje oktan stuora jávrin, mii daguhii bággojohtimiid čuđiide sápmelaččaide geaidda dagut ledje vahágin.
Jagis 1908 álggii Vattenfall suokkardit movt sáhtte doarjut málbmaraŧi Davvi-Ruoŧas. Dien áigge jođihedje málbmafievrrideami vávnnaid eanet ahte eanet elrávnnjiin, nuppástus mii duođas lei dahkan buvttadeami beaktileabbon. Fámolaš čázádagat mat golge váriin Ruoŧa ja Norgga davvi rádjeguovlluin dagahedje optimismma čáhcefápmobuvttadeami dáfus. Maŋŋilgo plánat buvttadit čáhcefámu Juleveanus ledje ovdanbukton, de mearridii Ruoŧa ráđđehus 1910:s ahte Bårjåsa čáhcefápmobuođđu galggai ráhkaduvvot. Dán evttohusas ovdanbođii ahte galge ráhkaduvvot buođut mat váikkuhedje jávrriid Sirgása ja Unna Tjerusja guohtuneatnamiin.1
Dá dat jávrrit maidda buođđun váikkuhii – Ruotjajaure, Rautojaure, Jerfakaskajaure, Sasjaure, Luoktanjarkajaure, Alemusjaure, Kallajaure, Vuoksajaure, Suorvajaure, Päskajaure, Kåtsjitjaure2 – mat ledje vuođđun sámi ekovuogádahkii: guolástussii, bivdui, boazodollui, johtingeainnuide ja sosiála eallimii. Dát ekovuogádat lei šaddan čuđiid jagiid miel eallima bokte mii lei čadnon váriide ja daid guovlluid hástalusaide.
Raporta Luleå tekniska universitehtas čájeha áigesázu3: buođđu, man huksegohte 1923:s, galggai dápmat dán oktanuppelohkái jávrri, oktiibuot 60 km guhkes čázádaga. Turbiinnat ja generáhtorat mat ledje oivoša bealde galge de jeavddalaččat buvttadit elrávnnji. Fámolaš institušuvdna galggai ásahuvvot bálvalan dihte ruoŧa industrialiserema beroškeahttá hatti.
Buođut ožžo golbma lassihuksehusa. Vuosttaš lassihuksehus válbmanii jagis 1941 ja dagahii vejolažžan buvttadit doarvái elrávnnji vái sáhtte eksporteret gaska-Ruŧŧii. Buođuid allodat lassánii čiežain mehteriin. Nubbi lassihuksehus válbmanii juo golbma jagi maŋŋil, 1944:s. 350 bargi huksejedje vel 140 mehtera guhku betoŋgabuođu seammás go álgobuođuid allodaga loktejedje golmmain mehteriin. Dát seainnit dahke vejolažžan addit elrávnnji vel ovtta ruovdemálbmaruvkii ja vel dáhkidit siskkáldas energiijabuvttadeami olles máilmmisoađi áiggi.
18,4 mehter alu čáhcedássi lei dahkan ráfehis ja billisteaddji dili sámi servvodagaide ja guovllu báikkálaš olbmuide. Oasis Vaisaluokta under 100 år almmuheamis muittaša Sara Valkeapää áiggi jur ovdalaš njealját divodeami: ”Sii bohte ja báidne muoraid rukses ja alit ivnniin. Eadni cuoiggui alit mearkkaid ja dajai dien rádjai galggai čáhci boahtit. Mun jurddašin ieš akto ahte dat gal ii sáhte duohta leat. Nie bajás! Muhto duohtan dat šattai”.4
Njealját lassihuksen mielddisbuvttii ođđa buođuid ja obbalaš čáhcedásseloktema mii dagai 30 mehtera. Orrunbáikkit ja guohtuneatnamat jávke. Dán áigge dahket jeavddaheames čáhcemearit jávrri várálažžan – ii leat diehtu gokko fatnasat gusket geđgiide dahje goas bárut fávllis šaddet beare alladat. Go čuovvu eanuid ja eatnamiid bajás oarjin, de jotket guohtuneatnamat ja čáhcegáldut buođuid rádjái. Muhtin dain eanuin leat suddjejuvvon, muhto iežát sáhttet ges vásihit ođđa eksploaterema. Dan bottu go EO lea ásahan lágaid suddjet dihto jávrriid, de oažžu Vattenfall subsidierejuvvon vearu vuosttaldit lága – ja juste dál ruhtaduvvo hálbbádus daid alla elrávdnjehattiiguin mat leat addon sápmelaččaide geat ain orrot guovllus.5
ÁIGESÁHCU DAID DULVADEAMIS: RUOTJAJAURE, RAUTOJAURE, JERFAKASKAJAURE, SASJAURE, LUOKTANJARKAJAURE, ALEMUSJAURE, KALLAJAURE, VUOKSAJAURE, SUORVAJAURE, PÄSKAJAURE, KÅTSJITJAURE6
1908 – Elrávdnjejearru lassánii ruovdemálbmalinjá doarjumii Norrbottena leanas
– Sirgása ja Unna Tjerusja guohtuneatnamat Juleveanu gáttis evttohuvvojit čáhcefápmoviežžamii.
1910 – Ráđđehus diŋgo Bårjåsa čáhcefápmodoaimmahaga huksema Juleveanu oivošis.
1917 – Gonagaslaš dieđalašvuođaakademiija ja lappfogda leat ovttaoaivilis ahte dakkár sisabahkken rihkku sámi eanavuoigatvuođaid
1919 – Evttohuvvon guovllu stáhtus luonddureserváhtan jávkaduvvo
– Leanastivra ja eanadoallodoaimmahat dohkkehit huksema
– Sámi komitea (Lappkommittén), maid ráđđehus lea válljen, dohkkeha huksema
– Parlameanta dohkkeha huksema
– Vattenfall álggaha barggu
1921 – Erenoamáš duopmostuollu ruoŧa čázádagaide (Vattendomstolen) dohkkeha huksema
– Ruoŧa monarkiija dohkkeha huksema
1923 – Guokte buođu válbmanit
– Čáhcedásit jávrriin maidda dát guoská loktanit 8,5 mehteriin
1937 – Vattenfall ovdandivvu molssaeavttuid movt vel loktet buođu allodaga juogo golmmain dahje čiežain mehteriin
–Ráđđehus mearrida loktet golmmain mehteriin, muhto rievdada oaivila čieža mehterii.
1941 – Liigehuksehusat leat válbmasat
– Čáhcedásit guovlluin maidda dát čuozai loktanit 15,3 mehteriin
1942 – Ruoŧa ráđđehus gohčču vel eanet heivehit buođuid mat jo leat ja ovtta vel buođu hukset, vai doarju lassánan čáhcedásiid
1944 –Huksenbargu lea válmmas
–Dát golbma buođu dorjot 18,4 mehtera čáhceloktaneami
– 6700 hektára orrunbáikkit ja guođohaneatnamat biddjojit čázevuollái
1961 – Luonddusuddjendelegašuvdna ja Vattenfall boahtiba ovttaoaivilvuhtii makkár sámi jogaid ain galgá eksploateret ja makkáriid galgá seailluhit. Ii oktage sápmelaččas jerro.
1966 – Golbma ođđa buođu, mat leat eanetgo beali stuoribut go ovddeš, leat diŋgojuvvon buhttet daid boares huksehusaid.
– Dan 12,2 mehtera aliduvvon čáhcedásit dohkkehuvvojit, vaikko ii makkárge šiehtadus buhtadusaid dáfus leat dahkkon Sirgásiin
1972 – Ođđa buođut válbmanit
– Oktanuppelohkái jávrri; Ruotjajaure, Rautojaur, Jerfakaskajaure, Sasjaure, Luoktanjarkajaure, Alemusjaure, Kallajaure, Vuoksajaure, Suorvajaure, Päskajaure, Kåtsjitjaure leat bidjon oktan jávrin
– 12 000 hektára guohtuneana ja badjel 280 goađi leat dál čáze vuolde
1983 – Suođđan fuomášuvvo ja dugŋojuvvo 48 diimmu siskkobeale vai ii dagut roasu
2016 – Vattenfall oažžu subsidierejuvvon opmodatvearu mainna ruhtada riekteáššiid
– Elrávdnjevearru loktana vai ruhtada subsidierejuvvon opmodatvearu
2027 – Áigemearri dahkat áigáduvvon lágalaš čađaheami otná jávregeavaheamis
Data Free Zone SWE/SÁPMI_1 lea dáiddalaš dutkanvuđot prošeakta maid Konstmuseet i Norr lea
vuolggahan. Dán ovttasbargoprošeavtta leaba ovddidan dáiddárguovttos Iida Jonsson & Si Saarinen
ovttas dutkiin Victoria Harneskain ja Davvi dáiddamusea kuratoriin Hampus Berganderiin. Jagi 2021
oaččuiga Jonsson & Saarinen fálaldaga ovdánahttit Data Free Zone prošeavtta Konstmuseet i Norr
doaimmaid olis. 2021 rájes lea prošeakta guorahallan makkár muitalusat Norrbottenis eai leat
ovddastuvvon politihka ja kártejeddjiid barggus hukset narratiivva ”Eurohpa maŋemus meahci” birra.
Dát dáiddalaš dutkanvuđotprošeakta lea huksejuvvon metodihkkii mas lea vuođđu áigeguovdilis ja dávjá dárbbašlaš ođđasisšiehtadallamiin dasa mo mii oaidnit politihka máhtu/dieđu ektui:
politihkalaš siskkildeapmi arkiivvaid geavaheamis, historjáčállimiin ja kvalitatiiva dulkon indiviidadásis
ráhkadan dihte ođđa dulkomiid dáláš, ráhkadeaddji dahje raporterejeaddji
duohtavuođas(/duohtavuođain).
Data Free Zone SWE/SÁPMI_1 lahkona várrogasat gažaldagaid mat gusket dáhta, máhtu, dieđu ja
daid olámuttu muittuide traumain, siskkildeamis ja olggušteamis, koloniála ja dekoloniála buvttadan-
ja oččodanvugiid ja máhtu juogadeapmi ja márkanastin. Lea áigumuš dahkat vejolažžan
ovdanbuktinhámi mii diktá diskurssa mii lea genererejuvvon iešguđetge modalitehtain ja
loahppajurdagiin, das mo dáhtat mat leat oaidnemeahttumat ja muđui váddásat gávdnat dahje eai
leat olámuttus sáhttet jietnadahttit giela nu ahte globála diehtoekonomaid kritihkka loktejuvvo
oidnosii.1Dáiddalaš dutkama sáhttá dainna lágiin geahččat guorahallamin. Gažaldat mii dán
oktavuođas guoská garrasit eanarivttiide mat čatnet oktii guovllu kulturhistorjjá, immateriála árbbi ja
dálááigái.
Konstmuseet i Norr áigu Data Free Zone SWE/SÁPMI_1 bokte čuvgehit, ovddidit ja čalmmustahttit
daid dehálaš čuolmmaid. Fokus lea ásahit oadjebas saji debáhttii mas lea vuolggasadji individuála ja
kollektiiva vásáhusain ja muitalusain. Jonsson & Saarinen ovdanbuktinhápmi lea vuostekartografiija,
mii hástala dominerejuvvon kartografiija ja demografiija, ja mas historjágirjjit, jearahallamat,
govvaarkiivvat, persovnnalaš govvačoakkáldagat, riektemeannudeamit, historjjálaškárttat ja
addojuvvon GPS-dáhtat leat biddjon guovddážii. Čohkkejuvvon dáhtat eai galgga leat guorahallamat,
ja prošeakta vuostálasta jurdaga ahte dáhta dahje máhttu lea universála ja absoluhtta. Dan sadjái
ovdanbuktet dáhtačuoggát individuála narratiivvaid – mat leat oskkáldasat dan erenoamáš vásáhussii
maid dat ovddastit. Boađus lea máŋggageardánis illustrašuvdna guovllus. Dát lea prošeavtta vuosttaš
oassi. Eanet osiid almmuhit jagi 2023.
1Steve Fuller, Knowledge Beside Itself, Sternberg Press (2020), S.17.
Sareka álbmotmeahci nuortadavvi čiegas lea Bietsávrre. Jus it leat julevsápmelaš, de sáhtát ipmirdit nama jus juohkit dan guovtte sadjái: Biets- lea álkiduvvon veršuvdna sánis biehts-/biehtse, mii davvisámegillii lea beahci, ja -ávrre vuolgá jávri-sánis. Bietsávrre = Beahcejávri. Vaikko doppe dán áigge eai leat gal beazit. Eanaloktaneami dihte lea Bietsávrre loktanan badjel ordda, gos lea beara galmmas ja biekkat beare garrasat beziide šaddat. Jávri oaččui namas geađgeáiggis go lei 200 mehtera vuollelis dan dálá saji.
Earet moadde historjjálaš gávdnosa, omd. goikan ja bisuhuvvon beazit main leat hávit bárkováldimis, de lea Bietsávrre namma dál dušše muitu sámi temporalitehtas.1 Sápmelaččaid ortográfalaš vuogádat doaimmai dávjá dáinna lágiin. Namma addá midjiide dieđuid birrasis. Oahppat ortografiija lea dehálaš vuohki dádjadit ja diehtit gos lea. Ollu sániid ii sáhte bálljo jorgalit dahje gáibiduvvojit olles cealkagat ja dadjanvuogit čilget daid.2 Muhto kartográfalaš oktavuođain lea dát valljugas indeaksa badjelgehččon – ja dan sajis leat atnán ruoŧa kartográfalaš standárddaid. Sámi čállinvuogit leat dávjá heivehuvvon ruoŧagielat ja ortográfalaš norpmaide ilmmá ahte leat vuhtiiváldán daid mearkkašumi. Ruoŧŧelaš ođđaássit ja dutkit leat namaid gullan boastut, dadjan boastut ja čállán boastut, muhto maiddái guovllu ássit leat dahkan dan, ruoŧŧelaš geavaheami ja suomagielat čállinvuogi dihte.3
Jagis 1895 gohčodedje omd. min beahcejávrri Bietsávrre Petsauren kárttas ”Generalstabskartan”. Namma lea máŋgga háve heivehuvvon ruoŧŧelaš bealljái ja njuokčamii. Orro nu ahte julevsámi d-jietna ovddastuvvo p-jienain, ie-diftoŋŋa álkiduvvo ja šaddá dušše e, ja digráfalaš rr šaddá oktonas r. Áigádit stávemiid guhkit go 100 jagi ii dárbbaš leat nággobohciideaddji. Gielat rivdet ja ovdánit, ja vuogit movt daid dokumentere fertejit čuovvut seamma leavttu. Dán oktavuođas lea goitge sámi ortografiija čálalaš dokumentašuvdna máŋgga háve dahkkon olbmuin geat eai leat eamiássit. 4 Váikkuhus das lea ahte giela sáhttá boastut dulkot ja sehkket.
Rájvotjåhkkå (mii lea olggobeale kártta) nammasaš várrečohkka lea ovdamearka das. Julevsámegielat tjåhkkå mearkkaša čohkka. Prefiksa Rájvo mearkkašupmi lea eahpečielggas. Per-Eric Kuoljok čállá iežas Instagramas: “Daga researcha teoriijas mii dadjá ahte várri mu ovddabeale, maid eanamihtidandoaimmahat oaivvilda leat Rájvvotjåhkkå, baicce livččii galgan leat Ájvvotjåhkkå. Dainna namain ja go das lea nu čielga ávju nuorttabeale, šaddá dat erenoamáš dovdomearkan duovdagis ja juoga mainna sámegillii sáhtii bagadit gokko galggai johttit ovdal kárttaid áiggi, maiddái dakkárii gii ii ovdal lean vájaldan guovllus.”Per-Eric Kuoljoka čállosa čuovvu filmmaš (R)ájvotjåhkkå váris, mas lea mihtilmas ja fuopmášahtti ávju.5
1900-logus manai jiehkkedutki Axel Hamberg Sareka sisa ja ráhkadii su vuosttaš kartográfalaš gova Sarekis (1922). 6 Kárta orui addime ođđa perspektiivva guovllus: Perspektiiva mii sirddii perspektiivva vákkiin, čázádagain, sulložiin ja eanuin – bajás várrečohkaide ja jihkiide. Hamberg višai bidjat nama ollu čohkaide ruoŧŧelaš nammabidjannorpmaid vuođul. Sadelkammen7 vuolgá sánis ”sadel” – biergasis mii ii lean geavahusas sámi kultuvrras. Buchtjökeln8 – bijai olbmás, Bucht, gáibmin, guhte lei ruoŧŧelaš kartográfa gii ovttasbarggai Hambergiin9. Muhtin iežá čohkkii geavahii iežas nama; Axel Hambergs topp10. Otná arkiivvat leat, dego seahka siste, joatkán atnit Hamberga namaid, mii daguha ahte dološ sámi namat leat báhcán dušše dakkárin maid sáhttá govahallat.
Hamberga ortografiija adno ain Lantmäterieta kárttain ja perspektiiva maid sisafievrridii váikkuha ain guovllu. Odne bohtet ollu vázzi turistat Sarek-várreráidui geahččat daid ollu čohkaid – muhto eai čiekŋalis vákkiid, buriid jávrriid ja šattolaš várregilggaid. Sii vázzet johtilit Sámiguovllu čađa merkejuvvon geinnodagaid ja šaldiid vehkiin ja vajálduhttet johtilit dan kultuvrra mii sin ovdal lei dás. Sii baicce geahčestit dan máhkaš ávdin meahccái. Gielis mii diktá váriid šaddat čievran, vuvddiid sahájáffun ja čázi boaldámuššan.
1Mana deike: https://levandelandskap.com/ ja gávnna Bietsávvre ja deaddil nálu.
2 https://www.svenskaturistforeningen.se/guider-tips/fjallen/samiska-ortsnamn/
3Šleađgaboastagulahallamis Sámedikki giellakonsuleanttain Áhkajávvre birra.
5Čuovo: https://www.instagram.com/p/Ccv1U6mKFWU/
6https://www.utsidan.se/obj/docpart/c/c32edc0afb0326f3640e1f257294c372.jpg
7https://www.utsidan.se/obj/docpart/3/3e8e40ce8c442b35b965454b1937d45a.jpg
8https://www.utsidan.se/obj/docpart/3/3e8e40ce8c442b35b965454b1937d45a.jpg
9Lea veaháš váttis gávdnat, muhto dokumentašuvnna gávdná dás: Geografiska Annaler, Scientific Investigations In The Kebnekaise Massif, Swedish Lappland III, Erik Woxnerud, 1951, Taylor & Francis, Ltd. on behalf of the Swedish Society for Anthropology and Geography.
10https://www.utsidan.se/obj/docpart/3/3e8e40ce8c442b35b965454b1937d45a.jpg
Sareka álbmotmeahci nuortadavvi čiegas lea Bietsávrre. Jus it leat julevsápmelaš, de sáhtát ipmirdit nama jus juohkit dan guovtte sadjái: Biets- lea álkiduvvon veršuvdna sánis biehts-/biehtse, mii davvisámegillii lea beahci, ja -ávrre vuolgá jávri-sánis. Bietsávrre = Beahcejávri. Vaikko doppe dán áigge eai leat gal beazit. Eanaloktaneami dihte lea Bietsávrre loktanan badjel ordda, gos lea beara galmmas ja biekkat beare garrasat beziide šaddat. Jávri oaččui namas geađgeáiggis go lei 200 mehtera vuollelis dan dálá saji.
Earet moadde historjjálaš gávdnosa, omd. goikan ja bisuhuvvon beazit main leat hávit bárkováldimis, de lea Bietsávrre namma dál dušše muitu sámi temporalitehtas.1 Sápmelaččaid ortográfalaš vuogádat doaimmai dávjá dáinna lágiin. Namma addá midjiide dieđuid birrasis. Oahppat ortografiija lea dehálaš vuohki dádjadit ja diehtit gos lea. Ollu sániid ii sáhte bálljo jorgalit dahje gáibiduvvojit olles cealkagat ja dadjanvuogit čilget daid.2 Muhto kartográfalaš oktavuođain lea dát valljugas indeaksa badjelgehččon – ja dan sajis leat atnán ruoŧa kartográfalaš standárddaid. Sámi čállinvuogit leat dávjá heivehuvvon ruoŧagielat ja ortográfalaš norpmaide ilmmá ahte leat vuhtiiváldán daid mearkkašumi. Ruoŧŧelaš ođđaássit ja dutkit leat namaid gullan boastut, dadjan boastut ja čállán boastut, muhto maiddái guovllu ássit leat dahkan dan, ruoŧŧelaš geavaheami ja suomagielat čállinvuogi dihte.3
Jagis 1895 gohčodedje omd. min beahcejávrri Bietsávrre Petsauren kárttas ”Generalstabskartan”. Namma lea máŋgga háve heivehuvvon ruoŧŧelaš bealljái ja njuokčamii. Orro nu ahte julevsámi d-jietna ovddastuvvo p-jienain, ie-diftoŋŋa álkiduvvo ja šaddá dušše e, ja digráfalaš rr šaddá oktonas r. Áigádit stávemiid guhkit go 100 jagi ii dárbbaš leat nággobohciideaddji. Gielat rivdet ja ovdánit, ja vuogit movt daid dokumentere fertejit čuovvut seamma leavttu. Dán oktavuođas lea goitge sámi ortografiija čálalaš dokumentašuvdna máŋgga háve dahkkon olbmuin geat eai leat eamiássit. 4 Váikkuhus das lea ahte giela sáhttá boastut dulkot ja sehkket.
Rájvotjåhkkå (mii lea olggobeale kártta) nammasaš várrečohkka lea ovdamearka das. Julevsámegielat tjåhkkå mearkkaša čohkka. Prefiksa Rájvo mearkkašupmi lea eahpečielggas. Per-Eric Kuoljok čállá iežas Instagramas: “Daga researcha teoriijas mii dadjá ahte várri mu ovddabeale, maid eanamihtidandoaimmahat oaivvilda leat Rájvvotjåhkkå, baicce livččii galgan leat Ájvvotjåhkkå. Dainna namain ja go das lea nu čielga ávju nuorttabeale, šaddá dat erenoamáš dovdomearkan duovdagis ja juoga mainna sámegillii sáhtii bagadit gokko galggai johttit ovdal kárttaid áiggi, maiddái dakkárii gii ii ovdal lean vájaldan guovllus.”Per-Eric Kuoljoka čállosa čuovvu filmmaš (R)ájvotjåhkkå váris, mas lea mihtilmas ja fuopmášahtti ávju.5
1900-logus manai jiehkkedutki Axel Hamberg Sareka sisa ja ráhkadii su vuosttaš kartográfalaš gova Sarekis (1922). 6 Kárta orui addime ođđa perspektiivva guovllus: Perspektiiva mii sirddii perspektiivva vákkiin, čázádagain, sulložiin ja eanuin – bajás várrečohkaide ja jihkiide. Hamberg višai bidjat nama ollu čohkaide ruoŧŧelaš nammabidjannorpmaid vuođul. Sadelkammen7 vuolgá sánis ”sadel” – biergasis mii ii lean geavahusas sámi kultuvrras. Buchtjökeln8 – bijai olbmás, Bucht, gáibmin, guhte lei ruoŧŧelaš kartográfa gii ovttasbarggai Hambergiin9. Muhtin iežá čohkkii geavahii iežas nama; Axel Hambergs topp10. Otná arkiivvat leat, dego seahka siste, joatkán atnit Hamberga namaid, mii daguha ahte dološ sámi namat leat báhcán dušše dakkárin maid sáhttá govahallat.
Hamberga ortografiija adno ain Lantmäterieta kárttain ja perspektiiva maid sisafievrridii váikkuha ain guovllu. Odne bohtet ollu vázzi turistat Sarek-várreráidui geahččat daid ollu čohkaid – muhto eai čiekŋalis vákkiid, buriid jávrriid ja šattolaš várregilggaid. Sii vázzet johtilit Sámiguovllu čađa merkejuvvon geinnodagaid ja šaldiid vehkiin ja vajálduhttet johtilit dan kultuvrra mii sin ovdal lei dás. Sii baicce geahčestit dan máhkaš ávdin meahccái. Gielis mii diktá váriid šaddat čievran, vuvddiid sahájáffun ja čázi boaldámuššan.
1Mana deike: https://levandelandskap.com/ ja gávnna Bietsávvre ja deaddil nálu.
2 https://www.svenskaturistforeningen.se/guider-tips/fjallen/samiska-ortsnamn/
3Šleađgaboastagulahallamis Sámedikki giellakonsuleanttain Áhkajávvre birra.
4https://historiskakartor.lantmateriet.se/hk/viewer/internal/J242-13-1/52414b5f4a3234322d31332d31/rak2/RAK/Stora%20Sj%C3%B6fallet,%2013-1/Generalstabskartan
5Čuovo: https://www.instagram.com/p/Ccv1U6mKFWU/
6https://www.utsidan.se/obj/docpart/c/c32edc0afb0326f3640e1f257294c372.jpg
7https://www.utsidan.se/obj/docpart/3/3e8e40ce8c442b35b965454b1937d45a.jpg
8https://www.utsidan.se/obj/docpart/3/3e8e40ce8c442b35b965454b1937d45a.jpg
9Lea veaháš váttis gávdnat, muhto dokumentašuvnna gávdná dás: Geografiska Annaler, Scientific Investigations In The Kebnekaise Massif, Swedish Lappland III, Erik Woxnerud, 1951, Taylor & Francis, Ltd. on behalf of the Swedish Society for Anthropology and Geography.
10https://www.utsidan.se/obj/docpart/3/3e8e40ce8c442b35b965454b1937d45a.jpg
Data Free Zone SWE/SÁPMI_1 lea dáiddalaš dutkanvuđot prošeakta maid Konstmuseet i Norr lea
vuolggahan. Dán ovttasbargoprošeavtta leaba ovddidan dáiddárguovttos Iida Jonsson & Si Saarinen
ovttas dutkiin Victoria Harneskain ja Davvi dáiddamusea kuratoriin Hampus Berganderiin. Jagi 2021
oaččuiga Jonsson & Saarinen fálaldaga ovdánahttit Data Free Zone prošeavtta Konstmuseet i Norr
doaimmaid olis. 2021 rájes lea prošeakta guorahallan makkár muitalusat Norrbottenis eai leat
ovddastuvvon politihka ja kártejeddjiid barggus hukset narratiivva ”Eurohpa maŋemus meahci” birra.
Dát dáiddalaš dutkanvuđotprošeakta lea huksejuvvon metodihkkii mas lea vuođđu áigeguovdilis ja dávjá dárbbašlaš ođđasisšiehtadallamiin dasa mo mii oaidnit politihka máhtu/dieđu ektui:
politihkalaš siskkildeapmi arkiivvaid geavaheamis, historjáčállimiin ja kvalitatiiva dulkon indiviidadásis
ráhkadan dihte ođđa dulkomiid dáláš, ráhkadeaddji dahje raporterejeaddji
duohtavuođas(/duohtavuođain).
Data Free Zone SWE/SÁPMI_1 lahkona várrogasat gažaldagaid mat gusket dáhta, máhtu, dieđu ja
daid olámuttu muittuide traumain, siskkildeamis ja olggušteamis, koloniála ja dekoloniála buvttadan-
ja oččodanvugiid ja máhtu juogadeapmi ja márkanastin. Lea áigumuš dahkat vejolažžan
ovdanbuktinhámi mii diktá diskurssa mii lea genererejuvvon iešguđetge modalitehtain ja
loahppajurdagiin, das mo dáhtat mat leat oaidnemeahttumat ja muđui váddásat gávdnat dahje eai
leat olámuttus sáhttet jietnadahttit giela nu ahte globála diehtoekonomaid kritihkka loktejuvvo
oidnosii.1Dáiddalaš dutkama sáhttá dainna lágiin geahččat guorahallamin. Gažaldat mii dán
oktavuođas guoská garrasit eanarivttiide mat čatnet oktii guovllu kulturhistorjjá, immateriála árbbi ja
dálááigái.
Konstmuseet i Norr áigu Data Free Zone SWE/SÁPMI_1 bokte čuvgehit, ovddidit ja čalmmustahttit
daid dehálaš čuolmmaid. Fokus lea ásahit oadjebas saji debáhttii mas lea vuolggasadji individuála ja
kollektiiva vásáhusain ja muitalusain. Jonsson & Saarinen ovdanbuktinhápmi lea vuostekartografiija,
mii hástala dominerejuvvon kartografiija ja demografiija, ja mas historjágirjjit, jearahallamat,
govvaarkiivvat, persovnnalaš govvačoakkáldagat, riektemeannudeamit, historjjálaškárttat ja
addojuvvon GPS-dáhtat leat biddjon guovddážii. Čohkkejuvvon dáhtat eai galgga leat guorahallamat,
ja prošeakta vuostálasta jurdaga ahte dáhta dahje máhttu lea universála ja absoluhtta. Dan sadjái
ovdanbuktet dáhtačuoggát individuála narratiivvaid – mat leat oskkáldasat dan erenoamáš vásáhussii
maid dat ovddastit. Boađus lea máŋggageardánis illustrašuvdna guovllus. Dát lea prošeavtta vuosttaš
oassi. Eanet osiid almmuhit jagi 2023.
1Steve Fuller, Knowledge Beside Itself, Sternberg Press (2020), S.17.
Čálalaš sárgosat (jagiin 1645-1845) sámi vearraeatnamiin, maid gávdná báikkálaš duopmostuoluin ja leanastivrra arkiivvain1, leat muhtin dain boarráseamos autoriserejuvvon čilgehusain sámi eanaoamasteamis. Sámi vearroeatnama oamasteaddji sáhtii leat ovttaskas sápmelaš, sámi bearaš dahje unnit kollektiiva. Vearraeatnama definerejedje opmodahkan mii sihke sáhtii árbejuvvot ja vuvdot.2Vaikko čálalaš sárgosiin eai gávdno čielga rájit gittaopmodagain, de sisttisdollet dat bagadeaddji čilgehusaid geográfalaš guovlluin.3Sárgosiid sáhttá atnit duođaštussan sámi eanaoamasteami dáfus ja maŋemus almmolaš bázahussan sápmelaččaid historjjálaš čanasteamis eatnamiidda.
1700-logus ja dan rájes, muhtin muddui dan bokte go politihkalaččat loahpahedje vearroeatnamiid, váldigohte dađistaga sápmelaččain eatnamiid.4Västerbottena leanahearrá čuoččuhii 1600-logu loahpageahčen ahte sápmelaččat vuollástedje eanet eatnama go maid dárbbašedje.5
Danin evttohii ahte ođđaássit ja eanadoallit galge juohkit vearroeatnama sápmelaččaiguin.6 Go ruoŧŧelaš boanddat miehtá riika jagis 1789 ožžo vuoigatvuođa oamastit iežaset eatnama – ovdavuoigatvuohta mii dassážii lei leamaš dušše muhtin olbmuin geain lei alit sosiála stáhtus – de hedjonedje baicce sápmelaččaid vuoigatvuođat.7 Vearroeatnama oaivvildedje dál kruvnna opmodahkan ja háldejeaddjin don dušše láigohit dan.8 Vaikko idéa vearroeatnamis jo ovdalaččas sisttisdoalai ahte sámi eana galggai leat ruoŧa jurisdikšuvnna vuolde, de dát veahttadeapmi lei dehálaš lávki ruoŧa koloniserenbarggus Sámis. Eatnamiid ii sáhttán šat árbet iige daid sáhttán hálddašit aktage iežá go ruoŧa eiseválddit – ja sápmelaččain ii lean šat makkárge oamastanvuoigatvuohta ii oasážiige iežaset eatnamiin.
Olles 1800-logus hutkojuvvoje ođđa juridihkalaš tearpmat maiguin hálddašedje ja unnidedje sápmelaččaid vuoigatvuođaid. Vuosttaš boazoguohtunláhka (RBL, 1886) nuppástuhtii sápmelaččaid individuála eanavuoigatvuođaid oktasaš vuoigatvuohtan. Ovtta veršuvnna bokte 1898-lágas hedjonii eatnamiid suddjen go eahpečielgasit čuoččuhuvvui ahte son guhte oamasta dahje atná eatnamiid ii oaččo mearridit doaimmaid mat leat mearkkašahtti váivvádussan boazodollui.9 Oasáš maid sáhttá máŋgga ládje lohkat – muhto dan áigge lei čielggas ahte sápmelaččaid vuoigatvuođat ledje ráddjejuvvon sin ekonomalaš buktui.
Maŋibus mearriduvvoje sápmelaččaid bivdo- ja guolástanvuoigatvuođat boazoguohtunlágas. Muhto dat ii addán sidjiide rievtti hálddašit vuoigatvuođaid, mii mearkkaša ahte eai ožžon sierravuoigatvuođaid.10Duomus jagis 2020, Girjásáššis, fámohuhtii alimus duopmostuollu goitge dán lága – duopmu mii ain vuordá politihkalaš vuhtiiváldima.
1Čujuhit dáidda báddemiidda: K.B. Wiklunds avskriftssamling, Riksarkivet
2Gurun Norstedt čoahkkáigeassá vearroeatnama historjjá https://www.samer.se/2441
3Šleađgapoastaságastallamis Peter Sköldiin, professora historjjás Ubme universitehtas, jagi 2022 geasi.
4Sámediggi lea almmuhan oanehis historjágeahčastaga vearroeatnamiin dás: Om ILO 168
6Lundmarka raporttas.
7Sámedikki neahttasiiddus.
8Lundmarka raporttas.
9Sámedikki neahttasiiddus.
10Sámedikki neahttasiiddus.
Čálalaš sárgosat (jagiin 1645-1845) sámi vearraeatnamiin, maid gávdná báikkálaš duopmostuoluin ja leanastivrra arkiivvain1, leat muhtin dain boarráseamos autoriserejuvvon čilgehusain sámi eanaoamasteamis. Sámi vearroeatnama oamasteaddji sáhtii leat ovttaskas sápmelaš, sámi bearaš dahje unnit kollektiiva. Vearraeatnama definerejedje opmodahkan mii sihke sáhtii árbejuvvot ja vuvdot.2Vaikko čálalaš sárgosiin eai gávdno čielga rájit gittaopmodagain, de sisttisdollet dat bagadeaddji čilgehusaid geográfalaš guovlluin.3Sárgosiid sáhttá atnit duođaštussan sámi eanaoamasteami dáfus ja maŋemus almmolaš bázahussan sápmelaččaid historjjálaš čanasteamis eatnamiidda.
1700-logus ja dan rájes, muhtin muddui dan bokte go politihkalaččat loahpahedje vearroeatnamiid, váldigohte dađistaga sápmelaččain eatnamiid.4Västerbottena leanahearrá čuoččuhii 1600-logu loahpageahčen ahte sápmelaččat vuollástedje eanet eatnama go maid dárbbašedje.5
Danin evttohii ahte ođđaássit ja eanadoallit galge juohkit vearroeatnama sápmelaččaiguin.6 Go ruoŧŧelaš boanddat miehtá riika jagis 1789 ožžo vuoigatvuođa oamastit iežaset eatnama – ovdavuoigatvuohta mii dassážii lei leamaš dušše muhtin olbmuin geain lei alit sosiála stáhtus – de hedjonedje baicce sápmelaččaid vuoigatvuođat.7 Vearroeatnama oaivvildedje dál kruvnna opmodahkan ja háldejeaddjin don dušše láigohit dan.8 Vaikko idéa vearroeatnamis jo ovdalaččas sisttisdoalai ahte sámi eana galggai leat ruoŧa jurisdikšuvnna vuolde, de dát veahttadeapmi lei dehálaš lávki ruoŧa koloniserenbarggus Sámis. Eatnamiid ii sáhttán šat árbet iige daid sáhttán hálddašit aktage iežá go ruoŧa eiseválddit – ja sápmelaččain ii lean šat makkárge oamastanvuoigatvuohta ii oasážiige iežaset eatnamiin.
Olles 1800-logus hutkojuvvoje ođđa juridihkalaš tearpmat maiguin hálddašedje ja unnidedje sápmelaččaid vuoigatvuođaid. Vuosttaš boazoguohtunláhka (RBL, 1886) nuppástuhtii sápmelaččaid individuála eanavuoigatvuođaid oktasaš vuoigatvuohtan. Ovtta veršuvnna bokte 1898-lágas hedjonii eatnamiid suddjen go eahpečielgasit čuoččuhuvvui ahte son guhte oamasta dahje atná eatnamiid ii oaččo mearridit doaimmaid mat leat mearkkašahtti váivvádussan boazodollui.9 Oasáš maid sáhttá máŋgga ládje lohkat – muhto dan áigge lei čielggas ahte sápmelaččaid vuoigatvuođat ledje ráddjejuvvon sin ekonomalaš buktui.
Maŋibus mearriduvvoje sápmelaččaid bivdo- ja guolástanvuoigatvuođat boazoguohtunlágas. Muhto dat ii addán sidjiide rievtti hálddašit vuoigatvuođaid, mii mearkkaša ahte eai ožžon sierravuoigatvuođaid.10Duomus jagis 2020, Girjásáššis, fámohuhtii alimus duopmostuollu goitge dán lága – duopmu mii ain vuordá politihkalaš vuhtiiváldima.
1Čujuhit dáidda báddemiidda: K.B. Wiklunds avskriftssamling, Riksarkivet
2Gurun Norstedt čoahkkáigeassá vearroeatnama historjjá https://www.samer.se/2441
3Šleađgapoastaságastallamis Peter Sköldiin, professora historjjás Ubme universitehtas, jagi 2022 geasi.
4Sámediggi lea almmuhan oanehis historjágeahčastaga vearroeatnamiin dás: Om ILO 168
5Lennar Lundmark, PhD historjjás, nammaduvvui ruoŧa ráđđehusas čoahkkáigeassit vearroeatnama historjjá. Su barggu gávdná dás: Rennäringens historiska gränslinjer, SOU 2006:14
6Lundmarka raporttas.
7Sámedikki neahttasiiddus.
8Lundmarka raporttas.
9Sámedikki neahttasiiddus.
10Sámedikki neahttasiiddus.
KONSTMUSEET I NORR, NORRBOTTENA LEANADÁIDDAMUSEA, vuosiha dálááiggedáidagiid mat leat servvodatberošteaddji ja main lea kritihkalaš hálti, ja dáiddalaš ovdanbuktinvuogit, gaskkustangaskaoamit ja práksisat leat máŋggadáfot. Lassin dálááigge dáiddačájáhusaide lágida musea girjás prográmmadoaimmaid kreatiiva lágidemiiguin mat addet gussiide ođđa vásáhusaid, máhtu ja geahččanguovllu máilbmái.
Leanadáiddamusean Norrbottenis jođiha Konstmuseet i Norr doaimmaid sihke museavistiin Gironis ja dain leanarasttildeaddji čájáhus- ja prošeaktadoaimmain maid ulbmil lea láhčit olahanmuddui dáidagiid ja ságastallamiid daid birra Norrbottena 14 gielddas.
Konstmuseet i Norr bargogohččun lea Barentsguovlluin geográfalaš vuolggasadjin oalgguhit hutkáivuođa ja friddja jurddašeami, vuolggahit digaštallamiid ja dahkat dáidaga árjjalaš jietnan almmolaš ja demokráhtalaš ságastallamis.
www.konstmuseetinorr.se
VICTORIA HARNESK (r. 1972 Jiellevári gielddas) orru Bårjåsis, lea sámi researcher, logaldalli, girječálli ja copywriter. Harnesk bargá eanemusat hábmet interkultuvrralaš deaivvademiid ja gulahallama dáidaga ja kultuvrra bokte. Victoria Harnesk lea áŋgiruššan sámi servvodatovdáneamis sátnedoallibargguin servviin Vaisa Sameförening ja Sameföreningen i Stockholm, miellahttun Ruoŧa sámiid riikasearvvis. Harnesk lea miellahttu Ájtte duottar- ja sámemuseas ja sátnedoalli Samefolket áigečállosis, mii almmuha Samefolket-bláđii.
IIDA—SSI lea ovttasbargopraktiserejeaddji duo mas leaba iida jonsson (son/soai; r. 1997 Oslo) ja ssi saarinen (soai/sii; r. 1995 Åbo), mii lea doaibman 2013 rájes Åland autonoma regiovnnas.
Duo bargu ovdanloaiddasta dábálaččat dáiddalaš intervenšuvnnaid bokte – main guorahallaba ráguid ja luoddanemiid mat vejolaččat sáhttet váikkuhit min ipmárdusperiferiija. Dát dáiddalaš práksisa dohkkeha mearrideaddji struktuvrraid raššivuođa ja guorahallá eará potensiála(id) ovdáneami. Iežas sisabahkkemiiguin stoahká iida-ssi ođđa politihkalaš lobiiguin ja daid vejolaš eallimiiguin. Sudno bargu lea dávjá hegemonalaš vuogádaga ravddas, albma latnjan. Das luoddaneamit ja boađáhagat mat eai leat geahču vuolde láidestit spekulatiiva lahkoneapmái – mii guorahallá konstrukšuvnnaid fámohisvuođa ja observere ja maiddái suokkarda eventualitehtaid ovddastanjearaldagas.
Sudno dutkanpráksisa vuođđun leat ollu sierralágán vuogit: govva, filbma, skulptuvra, kartografiija, gieddeguossástallan, bargobájit ja jearahallamat. Iida-ssi bovde dávjá dáhtadihttiid, arkiteavttaid dahje historihkkáriid leat oassin dutkanproseassas. Sudno dutkan geahččala speadjalastit ja kompleksiferet daid fáttáid maiguin barget; evttohit bálddalas duohtavuođaid ja vejolaš molssaevttolaš áigelinnjáid.
Jonssonis ja Saarinenis leaba dahkan mastereksámena skuvllas Dirty Art Department, Sandberg Instituut i Amsterdam, (2020–2022).